piti standardeja tärkeänä osana tulevaisuuden toimintasuunnitelmiaan.
Tutkittua tietoa standardeista
Standardien hyödyistä on tehty useita tutkimuksia. Ne kertovat standardien vaikutuksesta muun muassa työn tuottavuuteen, innovaatioihin, yhteiskunnallisiin muutoksiin ja kilpailukykyyn. Standardeista on tutkitusti merkittäviä hyötyjä, jotka ulottuvat yrityksistä yhteiskuntaan ja yksittäiseen kuluttajaan.
Tämän sivun sisältö:
Standardit varmistavat laatua, turvallisuutta ja yhteensopivuutta. Ne myös edistävät markkinoille pääsyä ja innovointien skaalautuvuutta, yhteiskunnan sujuvuutta ja yhteisten pelisääntöjen noudattamista. Hyödyt tuovat etuja yrityksille, toimialoille, yhteiskunnalle ja myös kuluttajalle.
Tutkimukset osoittavat standardien vaikuttavan talouskasvuun, työn tuottavuuteen sekä BKT:n kasvuun. Euroopan sisämarkkinat nojaavat vahvasti eurooppalaisiin standardeihin, ja ovat hyvä esimerkki standardien laajasta vaikuttavuudesta.
Standardien hyötyjä on tutkittu laajemmin makroekonomisesta ja taloudellisista näkökulmista. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tutkimuksia on vähemmän.
Yritykset hyötyvät
Kun standardien vaikutusta pohjoismaiseen talouteen tutkittiin (2018), vastanneista yrityksistä
oli samaa mieltä siitä, että standardit kasvattavat asiakkaan luottamusta yritykseen.
Standardien avulla on helpompi toimia säännösten mukaisesti: näin koettiin 84 %:ssa yrityksistä. Standardit myös tarjoavat yrityksille suoremman tien kansainvälisille markkinoille ja mahdollisuuden kasvattaa myyntiä. Ne ovat myös hyvä keino edistää innovaatioiden leviämistä maailmalle. 86 % vastaajista koki, että standardit eivät estä innovointia.
Makrotaloudellinen hyöty
SFS on osallistunut kahteen makroekonomiseen tutkimukseen, jossa on tarkasteltu muun muassa työn tuottavuuden ja standardien välistä yhteyttä.
Kesäkuussa 2023 julkaistussa tutkimuksessa Macroeconomic Benefits of Standardisation todettiin, että aikavälillä 1970-2019 standardointi on ollut sidoksissa 25 prosenttiin työn tuottavuuden kasvusta. Jos standardointityö jatkuu samalla tahdilla kuin viimeisen vuosikymmenen aikana, se vaikuttaa Suomessa noin 260 miljoonan euron arvonlisäykseen vuosittain.
Samassa tutkimuksessa todettiin, että standardointi on yhteydessä noin 9 prosentin kasvuun viennissä viimeisten 25 vuoden aikana (1970-2019) Pohjoismaissa ja Alankomaissa. Jos kehitys jatkuu samaa vauhtia kuin viimeisen vuosikymmenen aikana, se vaikuttaa Suomessa noin 135 miljoonan euron vuosittaiseen viennin kasvuun.
Tutkimus nosti esille myös standardien laajemmat vaikutukset. Yrityksen osallistuessa standardointiin hyödyt heijastuvat yrityksen itsensä lisäksi myös sen asiakkaisiin. Mitä enemmän yritykset osallistuvat standardointiin, sitä enemmän yhteiskunta hyötyy. (Macroeconomic Benefits of Standardisation, Menon Economics, Publication No 43/2023)
Vuonna 2018 Pohjoismaissa tehty tutkimus standardien vaikutuksesta Pohjoismaiden talouteen (The Influence of Standards on the Nordic Economies, Menon Economics, Publication No 31/2018) analysoitiin sekä makro- että yritystasolla, miten standardien käytön lisääminen vaikutti Pohjoismaiden taloudelliseen kehitykseen.
Vuoden 2018 tutkimus osoitti, että standardointi on sidoksissa jopa 39 % työn tuottavuuden kasvuun ja 28 % BKT:n kasvuun Pohjoismaissa tarkastelujaksolla 1976–2014. Vaikka standardit ovat olennainen osa tätä kasvua, ne ovat vain yksi talouden osa, minkä takia tuloksia tulee pitää ylärajana.
Yhteiskunnalliset vaikutukset
SFS osallistui vuonna 2022 yhdessä Ruotsin, Norjan, Tanskan, Hollannin ja Itävallan standardointiorganisaatioiden kanssa standardien yhteiskunnallisia vaikutuksia kartoittavaan tutkimukseen Measuring societal impact of standards (2022). Sen tutkimusraportissa todettiin, että standardien hyödyt kasvavat mitä laajemmin standardeja käytetään. Tutkimuksen kohteena olleet standardit vaikuttavat myös odotettua laajemmin YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin ja tutkimuksessa todettiin, että standardeissa piilevää potentiaalia ei ole vielä saavutettu. Standardien yhteiskunnallinen vaikutus tulee vahvistumaan, kun standardointityössä vaikuttavuuteen kiinnitetään entistä enemmän huomiota.
Syksyllä 2023 maailmanlaajuinen standardointijärjestö ISO käynnisti monivuotisen projektin, jonka tavoitteena on tarkastella standardien yhteiskunnallisia vaikutuksia. Hanke alkaa pilottitutkimuksella, jossa tutkitaan valittujen standardien vaikutuksia kehittyvissä maissa. Tutkimuksessa kerätään sekä määrällistä että laadullista dataa ja tavoitteena on analysoida, millaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia valituilla standardeilla on ollut kohdemaissa ja mitata näiden vaikutusten laajuutta. Tutkimustuloksia on odotettavissa vuoden 2024 lopussa.
Tutkimuksia, raportteja, artikkeleita
European standardisation panel survey. Final report (2024) EU publications
Macroeconomic Benefits of Standardisation, Menon Economics, Publication No 43/2023, tutkimusraportin yhteenveto
Measuring societal impact of standards (2022). Eindhoven University of Technology and Rotterdam School of Management, Erasmus University
Kiina ja Yhdysvallat – haaste yrityksille: Suurvaltakilpailun vaikutukset suomalaisyrityksille. Ulkoministeriön julkaisuja 2021:1
China, Europe and the New Power Competition over Technical Standards. UI-Brief 2/2021. The Swedish Institute of International Affairs
Näkökulmia standardisoinnin taloustieteeseen. (2020) Ali-Vehmas, Heikkilä & Rissanen. Kansantaloudellinen aikakauskirja – 116. vsk. – 1/2020
Calling the Shots: Standardization for EU Competitiveness in a Digital Era (2019)
The Influence of Standards on the Nordic Economies, Menon Economics, Publication No 31/2018
The Economic Contribution of Standards to the UK Economy (2015)
The Economic Benefits of Standardisation. An update of the study carried out by DIN in 2000. (2012) DIN Deutches Institut für Normung e.V.