Standardit ovat vastuullisuuden työkaluja
Menestyäkseen yritysten ja julkisten organisaatioiden on huomioitava toimintansa vaikutukset meitä ympäröivään maailmaan ja ihmisiin. Kapeakatseinen voitontavoittelu ei kanna pitkälle, kun sidosryhmät vaativat vastuullisuutta.
YK:n Agenda 2030 on meidän kaikkien asia
Yhdistyneet kansakunnat on tarttunut toimeen maapallon pelastamiseksi kestävän kehityksen tavoiteohjelmallaan, joka tunnetaan nimellä Agenda 2030. YK:n jäsenmaat ovat yhdessä sitoutuneet tavoittelemaan turvallista ja oikeudenmukaista maailmaa. Teot tavoitteiden saavuttamiseksi eivät ole vain valtioiden vastuulla, vaan kaikkien on osallistuttava – valtioiden, yritysten, yhteisöjen ja yksityisten ihmisten. Jokainen teko edistää meidän kaikkien hyvinvointia.
Toimintaa ohjaavat Agenda 2030:n 17 toisiinsa liittyvää tavoitetta. Tavoitteet ovat vaativia, esimerkiksi köyhyyden poistaminen, kaikkia hyödyttävä kestävä talouskasvu, kestävät kulutus- ja tuotantotavat ja ilmastonmuutosta vastaan toimiminen. Osansa tavoitteiden saavuttamisessa on standardeilla.
Käytännön apua kestävään kehitykseen
Standardeihin on koottu kansainvälisissä työryhmissä parhaiksi katsottuja käytäntöjä, ohjeita ja tarkistuslistoja, jotka osaltaan auttavat vähentämään ympäristövaikutuksia. Vastuullisuuden näkökulmasta tärkeitä standardeilla saavutettavia ominaisuuksia ovat muiden muassa toiminnan ja tuotteiden läpinäkyvyys, mikä vastaa kuluttajien ja sidosryhmien odotuksiin. Standardit auttavat tekemään vastuullisista teoista mitattavia, mikä puolestaan helpottaa tulosten seurannan lisäksi raportointia ja viestintää.
Esimerkiksi johtamisen standardit ovat keino saada vastuullisuus osaksi päätöksentekoa. Sen lisäksi, että johtamisen standardit parantavat toimintaa monin tavoin, ne tekevät toiminnan suunnittelusta systemaattista. Esimerkiksi työterveys- ja työturvallisuusjohtamisen standardi ISO 45001 sitouttaa organisaation johtoa työsuojelun parantamiseen, mutta standardinmukainen toiminta ohjaa myös työntekijöitä olemaan aktiivisia oman turvallisuutensa ja terveytensä säilymisen suhteen.
Energiatehokkuuteen ja uudistuviin energianlähteisiin liittyviä standardeja on paljon. Standardit auttavat hallitsemaan energiankulutukseen liittyviä osa-alueita, kuten laitteiden ja järjestelmien yhteensopivuutta, tai rakentamaan organisaatiolle energianhallintajärjestelmän johtamisen tueksi. Katso esimerkiksi energianhallintajärjestelmän standardi ISO 50001 tai rakennusten energiatehokkuus ISO 52000.
Kaupungistumisen myötä asukkaiden turvallisuus ja viihtyvyys sekä kestävä kaupunkisuunnittelu ovat tulleet entistä merkittävimmiksi. Resurssien kestävään käyttöön, ympäristönsuojeluun ja asukkaiden hyvinvointiin kiinnitetään huomiota sadoissa standardeissa, jotka ovat hyödyksi kestävässä kaupunkisuunnittelussa ja älykaupungeissa. Toiminnan avuksi voi ottaa esimerkiksi älyliikennejärjestelmiä, vedenjakelua ja viemäröintiä tai erilaisiin hätätilanteisiin varautumista koskevia standardeja.
Standardit kohtaavat YK:n tavoitteet
ISO on ryhmitellyt käytetyimpiä standardejaan YK:n kestävän kehityksen periaatteiden mukaan. Esimerkiksi ympäristöjohtamisen standardin (ISO 14001) mukainen toiminta toteuttaa neljäätoista ja riskienhallinnan standardin (ISO 31000) toiminta toteuttaa seitsemää YK:n seitsemästätoista tavoitteesta. ISO-standardien ja YK:n kestävän kehityksen yhtymäkohtia voi tarkastella osoitteessa www.iso.org/sdgs.
Keväällä 2022 myös CEN ja CENELEC julkaisivat YK:n tavoitteiden mukaisia ryhmittelytietoja eurooppalaisista standardeista. Esimerkiksi tavoitteen 1, ei köyhyyttä, työkaluiksi on tunnistettu 96 standardia ja tavoitteen 13, ilmastotekoja, työkaluiksi 777 eurooppalaista standardia toukokuussa 2022. Ryhmittelytyö jatkuu yhä. CENin ja CENELECin sivusto kestävän kehityksen tavoitteille on osoitteessa https://www.cencenelec.eu/european-standardization/sustainable-development-goals-sdgs/.