Standardit valtaavat alaa terveydenhuollon tietotekniikassa
Digitalisaatio ja ihmisten liikkuvuus luovat paineita terveydenhuollon tietoteknisille ratkaisuille. Standardit auttavat pitämään laadun korkealla ja tiedot liikkeellä järjestelmästä ja maasta toiseen.
Työmatkalla huomaat, että lääkkeet jäivätkin kotiin. Onneksi sähköisellä reseptillä saat haettua lääkkeitä näppärästi paikallisesta apteekista.
Tämän ei uskoisi olevan esimerkki standardoinnin hyödyistä. Sitä se kuitenkin on.
Tiedot liikkuvat
Ihmiset liikkuvat nykymaailmassa enemmän kuin vaikkapa 30 vuotta sitten, kun kunnanlääkäri saattoi tuntea kaikki kuntalaiset ja heidän terveydentilansa. Nykyihmiset matkustavat ja käyvät hoidoissa ulkomaillakin.
”Mitä erikoistuneempaa hoito on, sitä enemmän potilas ja hänen tietonsa joutuvat liikkumaan asiantuntijoiden välillä. Mikään tieto ei kuitenkaan siirry, ellei ensin yhdessä määritellä, mitä tieto tarkoittaa ja missä muodossa se liikkuu – ennen kuin se on siis standardoitu”, sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntija Teemupekka Virtanen toteaa.
Painetta standardien käyttöön tuo myös digitalisaatio. Kun järjestelmät keskustelevat yhä enemmän suoraan keskenään, toimintatapojen on oltava pilkulleen samanlaisia. Ihmiset voivat ymmärtää epätäydellistä viestiäkin, mutta tietokoneet ovat tyhmiä: ne eivät tee mitään, mitä ei ole niille kerrottu tarkasti etukäteen.
Tietotekniikka on nykyisin tärkeä ja jokapäiväinen osa terveydenhuoltoa. Vuosikymmenten varrella suunta on ollut selvästi paikallisista järjestelmistä kohti ratkaisuja, jotka pystyvät keskustelemaan keskenään. Samaa tahtia tietojärjestelmissä on ryhdytty käyttämään kansainvälisiä standardeja yhä enemmän.
”Tietojenvaihto lisääntyy jatkuvasti. Jos standardit otetaan jossain vaiheessa joka tapauksessa käyttöön, siirtyminen kannattaa tehdä mahdollisimman aikaisin. Mitä monimutkaisemmiksi paikalliset järjestelmät ehtivät muotoutua, sitä isompi työ on muuttaa niitä standardin mukaiseksi.”
Standardien noudattaminen osoittaa, että lääkärikeskuksessa tai vastaavassa on vähintään mietitty organisaatiota, järjestelmiä ja prosesseja.
Teemupekka Virtanen, erityisasiantuntija, STM
Käytössä vaan ei tiedossa
Standardien käyttö on aina vapaaehtoista, mutta sen hyötyjen takia standardeihin voidaan viitata myös lainsäädännössä.
Suomessa terveydenhuollon organisaatioille ja niiden tietojärjestelmille on määritetty erilaisia vaatimuksia. Sosiaali- ja terveysministeriö on delegoinut vaatimusten tarkan määrittelyn Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle, mutta antanut ohjeenaan, että vaatimukset saisivat perustua mahdollisimman pitkälti kansainvälisiin standardeihin.
”Standardeja ei mainita laissa, mutta käytännössä niiden vaatimukset pitää täyttää. Kun terveydenhuollon organisaatio tekee tietoturvallisuussuunnitelman, se on itse asiassa tehtävä ISO 27001 -standardin mukaisesti.”
Usein standardeja käytetäänkin, mutta koska niihin ei välttämättä viitata suoraan, asiaa ei aina tiedosteta. Esimerkiksi Kanta-palvelussa ja tietojen siirtämisessä sinne Kelan tekniset määrittelyt perustuvat pitkälti kansainvälisiin standardeihin.
”Sähköisen reseptin muuttaminen muissa maissa käytettäväksi oli meille aika helppo siirtymä, sillä Suomessa reseptin määrittelyssä oli käytetty kansainvälisiä standardeja.”
Kävisikö standardi?
Tietojärjestelmiä hankittaessa organisaatiot haluavat usein järjestelmän toimivan niin, että omia toimintatapoja ei tarvitse muuttaa. Asiaa kannattaisi kuitenkin miettiä laajemmin. Voisiko yhtä toimintatapaa vaihtaa, jos se toisi tarjolle laajemman valikoiman tietojärjestelmiä? Onko oma tapa oleellisesti niin paljon parempi, että siitä ei voi luopua?
Vaikka standardi ei välttämättä ole paras mahdollinen määrittely tiettyyn käyttöön, se on asiantuntijoiden kokoamana riittävän hyvä. Niiden avulla tietojärjestelmien rakentajien ja lainsäätäjien ei tarvitse keksiä pyörää uudelleen.
Kokonaisuuden kannalta on parempi noudattaa yhtä hyvää määrittelyä kuin lähteä tekemään eri aloille vähän parempia määrittelyjä, jotka lopulta voivat olla ristiriidassa keskenään.
”Standardien noudattaminen osoittaa, että lääkärikeskuksessa tai vastaavassa on vähintään mietitty organisaatiota, järjestelmiä ja prosesseja. Minulle tämä on tietynlainen tae toiminnan laadukkuudesta: standardeilla taataan, että annettava hoito on mahdollisimman hyvää”, Virtanen sanoo.
Lisää aiheesta
Miten tunnistaa laadukkaat ja luotettavat terveys- ja hyvinvointisovellukset?
Pilvipalveluiden hyödyt ja haasteet terveydenhuollon ympäristössä