Tekoälystä digitaaliseen tuotepassiin – standardit kiinni ajassa myös nopeasti kehittyvillä aloilla
EU on määritellyt lainsäädännön ja liiketoiminnan tarpeiden yhdistämiseen kehysstrategian. Uusi lainsäädäntökehikko vuodelta 2008 (New Legislative Framework, NLF) lähtee ajatuksesta, että eurooppalaisilla standardeilla voidaan kuvata ja antaa raameja eurooppalaiseen markkinaan sopiville liiketoiminta- ja tuoteratkaisuille. NLF mahdollistaa sen, että standardointi voi valmistua samaan aikaan lainsäädännön kanssa. Miten EU:n kehysstrategian mukainen standardointi toimii ja mitä hyötyä siitä on ICT-alalle?
EU:n uuden strategian tärkeänä työvälineinä toimivat standardointipyynnöt standardointijärjestöille. Kun tietyn aiheen lainsäädäntötyö etenee luonnosvaiheeseen, luonnoksen pohjalta annetaan eurooppalaisille standardointiyhteisöille parin vuoden aikaikkuna tuottaa pyynnön mukaiset standardit lainvalmistelun kanssa rinnakkain.
Samaan aikaan lainsäädännön kanssa etenevät standardointipyynnöt auttavat standardointia pysymään kiinni ajassaan. Erityisesti nopeasti kehittyvillä aloilla, kuten ICT:ssä, käytäntö auttaa pitämään standardit kehityksen kärjessä.
Standardointipyyntöjen mekanismi on aina sama: niiden aiheet ja aikataulut ovat julkisesti näkyvillä EU:n nettisivuilla. Standardointipyynnöistä voi kuka tahansa päätellä, millä aloilla alkaa pian tapahtua sekä lainsäädännön että standardoinnin suhteen.
Standardointipyynnöt tarttuvat tärkeisiin ICT-aiheisiin
Uusimpia standardointipyyntöjä, joiden valmistelutyössä Suomi on mukana, ovat esimerkiksi tekoälysäädös (AI Act) ja digitaalinen tuotepassi.
Tekoälystandardin halutaan alakohtaisten määräysten sijaan määrittävän tekoälyä eurooppalaisittain. Siksi standardointityö keskittyy esimerkiksi tekoälyjärjestelmien luotettavuuden, varmatoimisuuden ja läpinäkyvyyden määrittelyyn. Samoin tekoälyn ja koneoppimisen laajaan datapohjaan ja osallisuuden varmistamiseen halutaan kiinnittää erityistä huomiota.
Toinen merkittävä standardointipyyntö on kiertotalouteen läheisesti liittyvä digitaalinen tuotepassi, jonka standardointityö on alkamassa. Pyynnön mukaisesti työssä keskitytään digitaaliseen tuotepassiin käytettävän datan ominaisuuksiin ja yhteensopivuuteen alojen välille.
Lainvalmistelun ja standardointipyynnön yhteys helpottaa standardointia
Digitaalisen tuotepassin standardoinnin aloituskokoukseen on lähdössä mukaan tuotepassin teknistä määrittelyä ja tuotekehitystä tekevä Kasper Karimaa suomalaisesta Struggle Creative Oy:stä.
”Rakennamme tuotepasseja niin vaateteollisuuden, liikkumisen kuin terveysteknologioidenkin tarpeisiin. Kaikkien näiden käyttäjät ovat ihmisiä, emmekä halua tuotepassin määrittävän tulevaisuudessa, minkä tuotteiden tai palvelujen tietoja voidaan vertailla tai yhdistää kuluttajien tai viranomaisten käyttöön. Siksi kansainväliset standardit ovat välttämättömiä järkevän teknisen tuotteen kehitykselle”, Karimaa sanoo.
Uuden lainsäädäntöstrategian ansiosta standardien termit ja näkökohdat ovat lakien kanssa yhteneväiset ja sisältö pysyy ajan hermolla. Ajankohtaisuus motivoi standardointityöhön osallistuvia sidosryhmien edustajia aivan uudella tavalla
”Kun tiedämme jo standardointipyynnön perusteella, mitä tuleva lainsäädäntö pitää sisällään, on todella motivoivaa lähteä määrittelemään ylätason standardeja varmistamaan yhteensopivuutta”, Karimaa summaa.
Lisää Karimaan ajatuksia ja viranomaisnäkökulmaa standardointipyyntöihin kuultiin SFS:n IT-standardoinnin vuosiseminaarissa 30.11.2023. Katso linkistä seminaarin tallenne!