Palavien nestemäisten kemikaalien varastot – tekniset vaatimukset uudessa standardissa

Voiko bensiinisäiliön sijoittaa nykyään maan päälle?

Standardi SFS 3350 käsittelee ensisijaisesti palavien nestemäisten kemikaalien varastointia maanpäällisissä säiliöissä. Parhaillaan päivitettävänä oleva SFS 3352 Palavien nesteiden jakeluasema ottaa kantaa maanpäällä sijoitettaviin bensiinisäiliöihin, mutta sen soveltamisala on täysin eri. KTMp 415/1998 mukaan bensiinisäiliön sijoittaminen maanpäälle on edelleen kiellettyä. Lainsäädännön muutos vireillä.

Mitä uuden standardin vaatimuksia tulee alkaa noudattaa välittömästi tai esimerkiksi 3 vuoden sisällä?

Kun standardi julkaistaan voi siinä esitettyjä vaatimuksia alkaa noudattaa. Vastaavaa aikarajaa kuten säädöksille on, ei ole, koska standardit eivät ole velvoittavia.

Mikä muuttuu?

Katso webinaarin esitys ”Päivitetyn standardin SFS 3350 muutokset”. Esityksessä Timo Ruotsalainen kertoo muutoksista.

Erityisesti kiinnostaa käytänteiden tiedostaminen ja soveltaminen investointiprojekteissa (uuden suunnittelussa sekä korjaussuunnittelussa)

Tähän ei ole mitään kaiken selittävää vastausta antaa (kysymys on niin laaja), mutta kannattaa standardin lisäksi tutustua laajemmin muuhun standardin käsittelemään alueeseen, esimerkiksi lainsäädäntö (kemikaaliturvallisuuslaki, kemikaaliturvallisuusasetus), Tukes ohjeistukseen mm. Laitoksen sijoittaminen, Turvallisuusselvitys yms.

Mitä perusedellytyksiä on standardista poikkeavan menetelmän käytön riittävälle perustelulle ja vaatimusten mukaisuuden osoitukselle? Esimerkiksi CAFS (Compressed Air Foam System) järjestelmän käytölle säiliöpalon sammutukseen perinteisten vaahdonkehittimien sijaan?

Kuten Webinaarin aikana todettiin, niin poikkeavia menetelmiä voidaan käyttää, kun niiden toimivuus on testattu luotettavalla tavalla riittävän samanlaisessa käytössä, kuin mihin niitä halutaan esittää käytettäväksi.

Puhuttaessa varastosta sammutusvesien kohdalla koskeeko termi varasto myös prosessisäiliöitä ja varastosäiliöitä?

Standardia SFS 3353:2019 Palavien kemikaalien tuotantolaitos sovelletaan laitoksen palavan nesteen säiliöihin, jotka ovat valmistus- tai välisäiliöitä tuotantolaitoksella.

Onko periaatteena, että kaikki sammutusjätevesi on otettava talteen?

Järjestelmän on pystyttävä keräämään suurimman paloskenaarion sammutusjätevedet vähintään 4 tunnin ajalta. Tämän ajan ylimeneville sammutusjätevesille on oltava varajärjestelyt käytettävissä.

Onko sammutusvesien talteenottojärjestelmälle annettu standardissa vaatimuksia (venttiilit, putkistot yms.)?

Sammutusjätevesien talteenoton teknisiä ratkaisuja on käsitelty standardin kohdassa 20.

Voiko tätä standardia soveltaa tai vaatia sovellettavaksi nestemäisinä varastoiduille kaasumaisille polttoaineille (LPG, LNG)?

Nestemäisten palavien kaasujen palontorjunnan (kohta 27) osalta tätä standardia sovelletaan, kun kaasun määrä on 10 m3 tai enemmän. Soveltamisalasta on poissuljettu nestekaasun käyttökohteet, joita säännellään nestekaasuasetuksella ja siihen liittyvillä standardeilla.

Edelliseen kysymykseen jatkoksi: Sovelletaanko standardia 3350 jäähdyttämällä nesteytetyn kaasun, ml. vedetön ammoniakki, paineettomille (< 50 mbar) varastosäiliöille?

Ei sovelleta.

Miten standardiuudistus pitää suhteuttaa olemassa oleviin, vanhoihin laitoksiin? Onko TUKESin suunnalta tulossa muutosvaatimuksia uudistuvan standardin perusteella vanhoihin laitoksiin ja mikä on siirtymäaika, jos muutoksia tullaan velvoittamaan?

Standardia noudatetaan uusiin, rakennettaviin laitoksiin ja mahdollisesti muutostöihin vanhoilla laitoksilla. Standardien noudattamisessa ei ole siirtymäaikaa.