Valttina erityisosaaminen
Omiin vahvuuksiin keskittyminen on avainasemassa Suomen taloudessa. Komissaari Jyrki Katainen kannustaa myös pk-yrityksiä erikoistumaan ja kansainvälistymään.
Miltä Suomen talouden tila näyttää?
Talous on kehittynyt myönteisesti viime aikoina. Tähän ovat vaikuttaneet kilpailukykysopimus ja kansainvälisen talouden kasvu, joka on vetänyt Suomenkin taloutta ylöspäin. Alhaiset rahoituskustannukset ja maailmanmarkkinoiden vetoapu ovat lisänneet investointeja Suomeen.
EU:ssa taloudessa on vielä positiivisia merkkejä, mutta talous on aina syklistä. Talouskehityksen heikentymisen vaara on olemassa.
Jos maailmankauppa hidastuisi esimerkiksi presidentti Trumpin toiminnan seurauksena, sillä olisi vaikutusta kaikkiin talouksiin, mutta erityisesti Suomen kaltaisiin vientivetoisiin maihin. Tästä ei ole vielä vahvoja merkkejä näkyvissä, mutta riski on selvä.
Tulevaisuuden kannalta merkittävä asia on se, että Suomessa on paljon startup-yrittäjyyttä. Se ei ole kansantaloudellisesti vielä suurta, mutta startupit ovat onnistuneet vetämään valtavasti riskirahoitusta kansainvälisiltä markkinoilta. Suomi on seitsemänneksi suurin riskirahoituksen saaja EU:ssa eli kokoaan suurempi.
Mitkä ovat Suomen valtteja markkinoilla?
Kaikkein tärkeimpiä ovat ei-rahalliset tekijät: osaaminen, koulutustaso ja tutkimus. Suomalaiset yritykset ovat innovatiivisia ja keskittyvät omiin erityisosa-alueisiinsa. Tämän ansiosta ne pystyvät tarjoamaan sellaista, mitä muut eivät osaa.
Tämä sopii Suomelle, sillä kansainvälisillä markkinoilla pärjäävät ne, jotka tarjoavat parasta. Joskus menestyvät ne, jotka tarjoavat halvinta. Se ei kuitenkaan ole meidän vahvuutemme.
Missä on parannettavaa?
Yritysten kannattaisi lisätä investointeja tutkimukseen ja tuotekehitykseen pitkällä aikavälillä.
Tässä voi ottaa oppia suomalaisista yliopistoista, jotka ovat viime vuosina keskittyneet omiin vahvuuksiinsa eivätkä yritäkään olla täyden palvelun taloja. On sula mahdottomuus olla paras kaikessa.
Hyviä esimerkkejä ovat Oulun 6G-tutkimus, Aalto-yliopiston biotalouden tutkimus ja Itä-Suomessa fysiikan tutkimus ja lääkekehitys – kaikki maailman kärkiluokkaa.
Suomi on jo kohtuullisen hyvä kiertotaloudessa ja tekoälyn sovelluksissa, ja niihin kannattaisi panostaa enemmän.
Kaikki öljytaloutta korvaavat ratkaisut materiaaleissa ovat jatkossa merkittävä kasvuala. Esimerkkinä tästä on sellu, jota voidaan käyttää vaikkapa vaatetusteollisuuden raaka-aineissa öljyn sijaan. Uskon, että kaikkeen talouden ja yhteiskuntien kestävyyden vahvistamiseen tähtäävään kannattaa satsata.
Suomessa on myös paljon osaamista etenkin hyvinvoinnin tekoälysovelluksissa ja data-analytiikassa. Suomi voisi viedä terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen ratkaisuja jatkossa paljon enemmän.
Mikä merkitys standardeilla on taloudessa?
Työssäni osallistun kauppasopimusneuvotteluihin, joiden tavoitteet voidaan jakaa karkeasti tuontitullien poistamiseen tai alentamiseen ja kaupankäynnin ehtojen harmonisointiin. Harmonisoinnissa yhteisten standardien laatiminen on ehkä voimakkain työväline.
Standardit ovat olennainen osa kaupankäynnin pelisääntöjä.
Standardit ovat olennainen osa kaupankäynnin pelisääntöjä. Mitä laajemmin hyväksyttyjä yhteiset standardit ovat, sitä helpompaa kaupankäynti on.
Mitä terveisiä lähetät suomalaisille yrityksille?
Euroopan tasolla määritellään todella paljon uusia standardeja ja sääntöjä uusien teknologioiden käytön ja kaupankäynnin kehittämiseksi. Yritysten kannattaa olla hereillä ja seurata, mitä esimerkiksi Euroopan komissiossa on käynnissä, ja vaikuttaa siihen.
Monia suomalaisia yrityksiä kiinnostavat esimerkiksi biomuoville asetettavat standardit.
Toisaalta suomalaisten pk-yritysten kansainvälistyminen on vielä vähäistä, vaikka poikkeuksiakin tietysti on. Niillä on kuitenkin paljon sellaista osaamista, joka kävisi varmasti kaupaksi maailmallakin.
Toivotan siis pk-yrittäjille rohkeutta lähteä etsimään kasvumahdollisuuksia Suomen rajojen ulkopuolelta.
Julkaistu Presiis-lehden numerossa 2/2018.
Teksti: Anne Hänninen
Kuva: Minna Kurjenluoma