Siirry sisältöön
13.11.2017 Artikkeli

Vientihartiat leveämmiksi

Vaikka teknologia-ala on pitkästä aikaa kasvussa leveällä rintamalla, Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen on huolissaan pk-yritysten kasvuhalusta ja -kyvystä.

Mikä on nostanut teknologiateollisuuden jälleen nousuun?

Uusi nousu perustuu yleiseen kysynnän kasvuun. Suomi on kuin lastu laineilla – virtaukset ja tuulet vievät meitä mukanaan.

Vastaus on näin pessimistissävyinen, koska rakennemuutos on täällä vielä kesken. Yritykset myyvät enemmän, mutta samaa kuin ennenkin. Putkessa ei ole kehitteillä riittävästi uusia tuoteaihioita ja liiketoimintamalleja. Ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen teknologiateollisuuden kaikki päätoimialat ovat kuitenkin kasvussa. Miten käy, jos uudistumista ei saada kunnolla käyntiin?

Globaalisti toimivat suomalaiset yritykset ovat onnistuneet uudistumaan, mutta olen huolissani pk-yrityksistä. Ne eivät investoi riittävästi tuotekehitykseen.

Mitä muuta tarvitaan nousun kiihdyttämiseen?

Viennin rakenne on tällä hetkellä liian kapeilla harteilla, sillä kymmenen suurinta vientiyritystä hallitsee vientiä. Tarvitaan nykyistä laajempaa pohjaa. Tässä nousee kysymykseksi, millainen kasvuhalu ja -kyky pk-yrityksillä on. Valtio voi korkeintaan pitää toimintaympäristön kasvua edistävänä. Kasvuhalu on kuitenkin yrittäjän korvien välissä.

Suomen ongelmana on myös vientimme painottuminen jälkisyklisiin investointitavaroihin, joiden tilausmäärät alkavat kasvaa vasta suhdannekierron loppupuolella. Esimerkiksi Ruotsilla on vientisalkussaan sekä kuluttaja- että investointituotteita, minkä ansiosta sillä on parempi puskuri lamakausia varten.

Mikä on teknologiateollisuuden rooli Suomen menestyksessä?

Teknologiayritykset vastaavat puolesta Suomen viennistä. Kaikilla teknologia-aloilla on sekä kasvavia että kuolevia yrityksiä – luova tuho on käynnissä. Kasvun taustalla on globaaleja ilmiöitä.

Digitalisaatio koskettaa kaikkia toimialoja, ja suomalaisilla yrityksillä on kykyä ja halua rakentaa tähän ratkaisuja. Hyvä esimerkki on Konecranes, jonka asiakkaita kiinnostaa tavaroiden nostaminen, ei nostureiden ostaminen. Siksi Konecranes myy nykyisin nostoja palveluna.

Ilmastonmuutoksen torjunta on toinen ilmiö kasvun takana. Mahdollisuuksia on muun muassa uusien energiamuotojen käyttöönoton mahdollistavissa teknologioissa ja resurssitehokkuutta parantavassa kiertotaloudessa. Esimerkiksi olemme päässeet jo koetehdasmittakaavaan jalo- ja maametallien talteen ottamisessa elektroniikkaromusta.

Kolmas trendi on väestön ikääntyminen, joka muuttaa terveydenhuollon tarpeita. Kuten koneissakin, ihmisten hoidossa on siirryttävä ennakoivaan kunnossapitoon. Tarvitaan mittalaitteita, joiden avulla ihmiset voivat seurata omaa hyvinvointiaan kotona.

Miten Teknologiateollisuus tukee alan kasvua?

Olemme perustaneet 164 yrityksen kasvuryhmän, jossa puolet on meidän jäsenyrityksiä. Mukana on siis muitakin kuin teknologiateollisuuden edustajia. Siellä kasvuhaluiset yritykset sparraavat toisiaan. Teknologiateollisuuden tehtävä on helpottaa tätä keskustelua.

Teollista internetiä miettimässä on muutama foorumi. Tavoitteena on edistää osaamisen siirtämistä ohjelmisto-osaajilta valmistavaan teollisuuteen ja päinvastoin, jotta ohjelmistoihmiset ymmärtäisivät teollisuuden tarpeet ja haasteet ja teollisuus ohjelmistojen mahdollisuudet.

Standardisoiminen on elintärkeää vientiteollisuudelle.

Yritämme myös kannustaa naisia teknologia-alalle, sillä vain 15 prosenttia alan työntekijöistä on naisia. Women in Tech -hankkeessa alalla menestyneet naiset kertovat omista kokemuksistaan.

Miksi suomalaisten kannattaa olla mukana standardisoimistyössä?

Standardisoiminen on elintärkeää vientiteollisuudelle etenkin Suomen kaltaisessa pienessä maassa, sillä se mahdollistaa massatuotteiden kaupallistamisen. Esimerkiksi NMT-verkko lähti aikoinaan yleistymään, kun Pohjoismaissa kehitettiin sille yhtenäinen standardi. GSM jatkoi tältä pohjalta. Suomalaisilla on innovaatiokykyä, joten voimme olla standardisoimisessa kärkijoukoissa.

Miten Teknologiateollisuus vaikuttaa standardisoimiseen?

METSTA eli Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys eriytettiin Teknologiateollisuudesta kymmenen vuotta sitten. Syynä tähän oli se, että standardisointi vaatii erityisosaamista – oma osaamiskeskittymä on tarpeen. Teknologiateollisuuden agendalla ovat Suomen vientiteollisuuden toimintaympäristöön liittyvät asiat, kuten direktiivien sisältöön vaikuttaminen. METSTA taas laittaa ammattitaitonsa peliin yhdessä teollisuuden kanssa, jotta direktiivien vaatimusten täyttymisen osoittavat standardit ovat sisällöltään Suomen kannalta parhaita mahdollisia. Pidämme tärkeänä, että suomalaisella teollisuudella on käytössään hyvät ja vahvat kanavat standardien sisältöön vaikuttamiseksi.

Kuka?

Jorma Turunen, 61

Työ

Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja

Ura

Finpro ry:n ja Stonesoft Oyj:n toimitusjohtaja

Julkaistu Presiis-lehden numerossa 2/2017.

Teksti: Anne Hänninen

Kuva: Minna Maria Kurjenluoma