Yhteistyötä luonnon monimuotoisuuden hyväksi
Yksi ihmiskunnan tämän hetken suurista haasteista on pysäyttää luontokato. Onnistuminen edellyttää koko yhteiskunnan käsittävää kestävyysmurrosta, jossa luontoarvot nostetaan laajasti huomion kohteeksi. Apuna toimintatapojen muuttamisessa ja sen kautta murroksessa voivat olla standardit.
Monimuotoisuus ja sen kannalta olennaiset vaikutusketjut, kuten YK:n biodiversiteettisopimus, eivät tunnista maiden rajoja.
”Sen vuoksi on järkevää laatia standarditkin kansainvälisenä yhteistyönä”, sanoo Suomen ympäristökeskus SYKEn tutkija Peter Kullberg. ”Yhteisesti sovitut ja laajasti tunnetut standardit helpottavat eri alojen välistä yhteistyötä kansallisesti ja kansainvälisesti.”
Biodiversiteettiin liittyvien kansainvälisten ISO-standardien laadinta alkoi vuonna 2021. Peter Kullberg toimii puheenjohtajana suomalaisessa ryhmässä, joka osallistuu alan kansainväliseen standardointiin.
Biodiversiteettistandardit yhteiseksi oppaaksi ja ohjenuoraksi
Kullberg visioi, että parhaimmassa tapauksessa standardeista voi tulla työkalu, joka on helposti lähestyttävä ja omaksuttava, ja auttaa eri tahoja kehittämään toimintaansa niin, että luonnon monimuotoisuus tulee huomioitua. Standardointityöhön tarvitaan monenlaisia tahoja ympäri maailmaa, jotta standardeista saadaan kattavia ja monenlaiset toimintaympäristöt huomioivia.
”Mukaan standardeja laatimaan voi tulla myös toimijoita, joilla ei välttämättä ole kokemusta tai mahdollisuutta perehtyä kattavasti biodiversiteettikysymyksiin. Standardit auttavat tällaisia organisaatioita omaksumaan hyviä käytäntöjä ja helpottavat eri toimijoiden välistä vuorovaikutusta.”
Biodiversiteettistandardien avulla osaamista ja hyviä käytäntöjä voidaan viedä eri toimialoille ja osaksi monenlaista toimintaa, sillä monimuotoisuuden huomioiminen tulee osaksi kaikkien organisaatioiden arkipäivää vielä lähitulevaisuudessa.
Standardointiin osallistuminen tukee SYKEn omaa toimintaa – ja toisinpäin
Suomen ympäristökeskuksessa standardit nähdään yhtenä keinona parantaa tiedon liikkuvuutta ja käytettävyyttä sekä mahdollisuutena edistää kestäviä toimintatapoja yhteiskunnassa.
”Nämä ovat SYKEn tavoitteiden ja toiminnan kannalta keskeisiä päämääriä, joten osallistuminen standardointiin toteuttaa myös omaa strategiaamme. Meillä on paljon monimuotoisuuteen ja kestävyysmurrokseen laajemmin liittyvää osaamista, josta on hyötyä standardien laatimisessa”, Kullberg kertoo.
Osallistumista puolsivat myös SYKEn aiemmat myönteiset kokemukset aktiivisesta standardointityöstä. Kokemusta on kertynyt esimerkiksi veden ja maaperän laadun mittaamista koskevasta standardoinnista sekä muun muassa teollisuuden ja kaupan soveltamien standardien toimivuuden arvioinneista.
”Tällä hetkellä SYKEssä on meneillään useita tutkimushankkeita, jotka hyötyvät standardeista ja tukevat niiden kehitystä. Siksi meillä koettiin luontevaksi lähteä mukaan kehittämään näitä maailmanlaajuisia biodiversiteettiin liittyviä standardeja”, Kullberg perustelee osallistumistaan, ja kertoo biodiversiteettiin liittyvän standardoinnin liippaavan läheltä Suomen ekosysteemiobservatorio -hanketta.
FEO-hankkeen tavoitteena on koota yhteen hajallaan olevia luonnon tilan seurantaa tukevia toimintoja sekä kehittää tutkimus- ja seurantainfrastruktuureja. Kullberg toteaa, että saumaton yhteistyö alan toimijoiden välillä on sekä tämän hankkeen tavoite että onnistumisen edellytys. Siksi biodiversiteettiä koskeva standardointityö tukee erityisen hyvin hankkeen päämääriä. Kullberg ei kuitenkaan pidä hyötyä yksipuolisena, vaan uskoo hankkeessa tehtävän kehitystyön tukevan kansainvälisten standardien laatimista.
Lähde: Peter Kullberg, Suomen ympäristökeskus SYKE, SFS/SR 241 Biodiversiteetti -standardointiryhmän puheenjohtaja
Lue myös
Standardit ovat vastuullisuuden työkaluja
Työkaluja vastuullisen metsänkäytön edistämiseksi