Blogi
Kurkistuksia standardien taakse. Blogistamme luet kiinnostavia näkemyksiä ja kokemuksia standardoinnin maailmasta. Blogia voit seurata tilaamalla SFS:n uutiskirjeen, jolloin saat tiedon uusista kirjoituksista suoraan sähköpostiisi.
Asiakirjastandardi seuraa aikaansa
Asiakirjastandardin SFS 2487 päivitystyötä tehtiin työryhmässä kolme ja puoli vuotta. Nyt uusi standardi on viimein valmis. Miksi standardia piti muuttaa ja millaisia tuloksia pitkä työ tuotti?
Voiko innovointia standardoida?
Kun joku kuulee ensimmäistä kertaa innovaatiojohtamisen standardeista, ensimmäinen reaktio on herkästi vino hymy ja ajatus siitä, ettei innovointia voi standardoida. Eiväthän innovaatiot ja standardit voi mitenkään sopia yhteen! Todellisuudessa näin ei tietenkään ole, vaan prosesseja ja toimintaa ohjeistamalla standardit auttavat luomaan edellytyksiä uusien innovaatioiden synnyttämiselle.
Standardeilla on asiaa – podcastissa
Vappuaattona 2024 aurinko paistaa ja huvipuistoissa jo hurvitellaan. Huvipuistot standardeineen ovat aiheena myös Mitä ihmettä? -podcastimme kolmannen tuotantokauden avaavassa jaksossa. Standardeista on nyt turistu Harri Moision johdolla netin audioaalloilla vuodesta 2022. Miten tähän on tultu?
Pilottitutkimuksella tietoa Suomen standardointiekosysteemin tilasta
Kun halutaan saada ”iso kuva” suomalaisen standardointiekosysteemin tilasta, minkälaisia vaihtoehtoisia menetelmiä on tiedonkeruuseen? Vertailukohtia voi hakea esimerkiksi kansainvälisestä tutkimuskirjallisuudesta. Saksassa on yli vuosikymmenen ajan seurattu standardoinnin tilannekuvaa vuosittaisella kyselytutkimuksella ja viime syksynä käynnistyi ensimmäinen Euroopan laajuinen kyselytutkimus, joka nojaa Saksan kyselyn menetelmiin ja samojen toteuttajien asiantuntemukseen.
Turvallisuus, luotettavuus ja laatu – miksi hitsausteollisuus tarvitsee standardeja?
Jokainen meistä törmää arjessaan valtavaan määrään tuotteita, jotka on valmistettu hitsaamalla. Nämä tuotteet ovat turvallisia ja laadukkaita, koska ne on valmistettu hitsausstandardien mukaisesti. Siksi alan yli 400 standardilla todella on merkitystä.
Suomi ja standardointi – 100 vuotta yhteistä matkaa kilpailukyvyn puolesta
Standardeista sanotaan usein, että niiden hyötyjä ei juurikaan huomaa ja tunnista – ennen kuin ne puuttuvat. Standardit ovat kuin öljy nivelissä, kerrottiin minulle, kun aloitin vuosia sitten nykyisessä työssäni SFS:n viestintäjohtajana. Näinhän se on ja on ollut Suomessa jo 100 vuoden ajan. Standardoinnilla on tuettu suomalaista kilpailukykyä lähes Suomen itsenäistymisestä asti ja vaikutukset ovat olleet merkittäviä.
Tutkimustietoa standardointiekosysteemin kehittämisen tueksi
Berliinin teknillisen yliopiston Philipp Heßin taloustieteen väitöskirja “Whose rules for innovation? An exploration of stakeholder perspectives on formal European standardization between innovation and regulation” vuodelta 2023 on malliesimerkki siitä, kuinka monia empiirisiä näkökulmia standardointitutkimukseen voi ottaa. Eurooppalaisen standardointijärjestelmän kehittämisen tueksi tarvitaan tutkimustietoa, jota Heßin väitöskirja tarjoaa.
Standardeja tarpeesta toiseen
Standardointi käynnistyy tarpeesta. Tuhansia vuosia sitten tarpeena oli pyramidien kivien ja laattojen oikeanlainen mitoitus. SFS:ssä suomalaisten standardien standardointi alkoi sata vuotta sitten. Millaisia olivat ensimmäiset standardit ja miten standardointi seuraa aikaansa?
Kuka kirjoittaa sinun standardisi?
Eduskunta säätää lakeja, ei standardeja, eikä standardeja tupsahda valmiina EU-komissiostakaan. Me SFS:ssä emme myöskään niitä kirjoita. Kirjoittaja voi olla kollegasi, asiakkaasi tai kilpailijasi – kuka tahansa alalla toimiva, pieni tai suuri yritys, oppilaitos tai muu organisaatio. SFS tarjoaa puitteet standardointityöhön osallistumiseen ja suomalaisten näkökulmien esiin tuomiseen. Tavoitteenamme on, että suomalaiset osallistujat saavat standardoinnista suurimman mahdollisen hyödyn.