Siirry sisältöön
23.3.2022 Blogi
Helena Vänskä

Suomi tarvitsee kansallisen standardointistrategian – nyt

Olen vahvasti sitä mieltä, että viimeistään nyt Suomen kannattaa ryhtyä toimeen oman kansallisen standardointistrategian laatimiseksi. Standardoinnista on vähitellen kehittynyt merkittävä strateginen ja politisoitunut työkalu, jota suuret talousalueet, kuten Yhdysvallat ja Kiina, hyödyntävät menestyksekkäästi.

Eurooppalainen standardointikin on ollut EU:n sisämarkkinoiden luomisen kannalta menestystarina, mutta kansainvälisten standardien strategista merkitystä ei EU:ssa ole tähän mennessä tunnistettu – tai ainakaan osattu hyödyntää riittävällä tavalla.

Alkuvuodesta EU:n komissio julkaisi kautta aikain ensimmäisen standardointistrategiansa. Strategian pyrkimyksenä on vahvistaa eurooppalaista kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla ja hyödyntää tavoitteen toteuttamisessa systemaattisesti standardointia.

Suomen tilanne standardoinnin hyödyntämisessä on sama kuin EU:n standardointistrategian taustalla. Myös Suomelle standardit ovat erityisen tärkeitä vientiteollisuuden ja yhtenäisten EU-markkinoiden näkökulmasta. Lähtökohta on hyvä, sillä kaikki eurooppalaiset standardit ovat käytössä Suomessa.

Nyt on erittäin hyvä hetki ottaa Suomessa standardointiin samanlainen strateginen ote, jota EU peräänkuuluttaa.

Mielestäni nyt on erittäin hyvä hetki ottaa Suomessa standardointiin samanlainen strateginen ote, jota EU peräänkuuluttaa. Tähän mennessä standardointia ei ole riittävästi tunnistettu tai tunnustettu tehokkaaksi työkaluksi Suomen kilpailukyvyn vauhdittamisessa, joten sitä ei myöskään osata hyödyntää riittävästi. Suomessa kilpailukykytoimijat eivät tunne standardien hyötyjä eivätkä ole keskustelleet standardoinnin painopistealueista.

Toisin on naapurimaassamme Ruotsissa. Ruotsi laati kansallisen standardointistrategiansa jo vuonna 2014 ja on toteuttanut siihen kirjattuja askelmerkkejä päättäväisesti ja menestyksekkäästi. Ruotsalaisen standardoinnin sisarjärjestömme on luontevaa osallistua kaikkiin keskusteluihin, joissa puhutaan Ruotsin kilpailukyvyn turvaamisesta.

Nykyisin Ruotsi kuuluukin globaalissa standardoinnissa vahvojen maiden ryhmään Yhdysvaltojen, Kiinan, Saksan, Ranskan, Japanin ja Britannian rinnalla. Nämä maat vaikuttavat globaaleihin pelisääntöihin suunnitelmallisesti, omista lähtökohdistaan ja kansallisten standardointistrategioidensa määrittämillä painopistealueilla. Samalla ne vahvistavat omaa kansallista kilpailukykyään ja hyvinvointiaan.

Ei ole mitään estettä sille, etteikö Suomikin voisi astua tähän joukkoon. Ensimmäinen askel on saada aikaan kansallinen standardointistrategia.

Helena Vänskä

Kirjoittaja on SFS:n toimitusjohtaja.