Kiertotalous tarvitsee standardeja
Suomi haluaa olla kärkipaikalla kiertotalouden haltuunotossa: tavoitteena on olla hiilineutraali maa vuoteen 2035 mennessä. Tämä visio kirjattiin keväällä 2021 valtioneuvoston kiertotalouden strategiseen ohjelmaan. Voivatko standardit olla hyödyksi vision saavuttamisessa - tai ovatko ne jopa välttämättömiä?
Standardit yhteistyön tukena
Kiertotalouden toteutumisen kannalta oleellista on, että sen omaksuu koko yhteiskunta kuluttajista yrityksiin ja julkisiin organisaatioihin. Uudistuminen vaatii kaiken kattavaa muutosta ajattelussa, asenteissa ja käyttäytymisessä. Myös valtio kannustaa eri sektoreiden toimijoita yhteistyöllä innovoimaan uudenlaisia tuotteita, toimintaa ja palveluita.
Jo nämä seikat ohjaavat kohti standardeja. Yhteistyö onnistuu, kun rajapinnat toimivat ja kun toimintatavoista ja laadusta on sovittu. Standardit myös auttavat uusien kiertotaloutta tukevien innovaatioiden sovittamisessa jo olemassa olevaan maailmaan. Ne ovat myös tärkeä työkalu sen määrittämisessä, onko tuote tai palvelu kiertotalouden kriteerien mukainen.
Kiertotalouden keksinnöillä kansainvälisille markkinoille
Kiertotalouden edelläkävijöillä on mahdollisuus päästä kansainvälisille markkinoille tarjoamalla tuotteitaan uuden talousmallin toteuttamiseen. Kansainvälisiin standardeihin kannattaa tutustua jo innovointivaiheessa, sillä ne auttavat löytämään ratkaisuja, jotka sopivat kansainväliseen toimintaympäristöön.
Standardit syntyvät eri puolilta maailmaa tulevien asiantuntijoiden yhteistyöllä, ja koolla on usein alan viimeisintä tietoa. Näin kansainväliset standardit ohjaavat huomioimaan seikkoja, joita ei välttämättä tule ajatelleeksi kotimaan markkinoilla toimiessa.
Yleisiä ja alakohtaisia standardeja tekeillä
Kiertotalouden kansainvälinen standardointi alkoi vuonna 2018. Tekeillä on esimerkiksi mittareita ja ohjeistuksia kiertotalouden liiketoimintamalleihin ja arvoketjuihin. Lue lisää yleisesti sovellettavista kiertotalouden standardeista.
Kiertotalouteen liittyviä standardeja laaditaan myös toimialakohtaisesti. Esimerkiksi sähkö- ja elektroniikkaromun kunnostamiseksi uudelleenkäyttöä varten on tehty standardi, ja tekstiilialalla pyritään taklaamaan mikromuovien ongelmia uusin standardein.
Standardit ja EU:n Green Deal
Monet standardointitoimet kytkeytyvät EU:n kiertotalouslinjauksiin. Euroopan komissio julkaisi maaliskuussa 2020 uuden kiertotalouden toimintasuunnitelman, jonka tavoitteena on valmistella talous vihreään tulevaisuuteen ja parantaa kilpailukykyä, mutta myös suojella ympäristöä ja lisätä kuluttajien oikeuksia. Toimintasuunnitelma on osa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman toimenpiteitä.
Jos haluat vaikuttaa kiertotalouden standardeihin ja oman alasi tulevaisuuteen, osallistu standardointityöhön. Osallistuminen antaa organisaatiollesi kilpailuetua; tietämys karttuu sekä tulevista vaatimuksista ja suosituksista että kiertotalouden trendeistä.
Esimerkkejä kiertotalouteen liittyvistä standardeista ja standardointialoista:
- Kiertotalouden yleinen standardointi
- Ympäristöjohtamisen standardisarja ISO 14000
- Tekstiilialan kiertotaloustoimille standardoitu perusta
- Sähkö- ja elektroniikkaromun (WEEE) kunnostaminen uudelleenkäyttöä varten (SFS-EN 50614)
- Ekosuunnittelu eli koneiden ympäristövaikutusten ja materiaalitehokkuuden arviointistandardeja
Voit myös hakea sinua kiinnostavaa standardointialuetta tai kysyä niistä asiakaspalvelustamme.