Siirry sisältöön
25.4.2022 Artikkeli

Kriisitilanteessa väestönsuojien on oltava kunnossa

Suomessa on noin 54 000 väestönsuojaa. Sekä Suomessa että maailmalla väestönsuojissa on havaittu erilaisia puutteita. Tilanteen korjaamiseksi valmistellaan suomalaisten johdolla globaalia väestönsuojastandardia.

Väestönsuojien tarkoitus on suojata ihmisiä aseelliselta hyökkäykseltä, räjähdyspaineelta, sirpaleilta, rakennussortumilta, kaasuilta ja säteilyltä. Normaalioloissa väestönsuojat voivat olla muussa hyötykäytössä, esimerkiksi varastoina tai harrastustiloina, mutta ne on voitava ottaa varsinaiseen käyttöönsä 72 tunnin kuluessa. Väestönsuojien laitteet pitää tarkastaa ja huoltaa vähintään 10 vuoden välein. Kunnossapidosta vastaa kiinteistön omistaja tai haltija.

Standardialoite syntyi havaituista puutteista

Väestönsuojissa on havaittu erilaisia puutteita niin Suomessa kuin muualla maailmassa. Vanhojen suojien rakenteet eivät välttämättä anna riittävää suojaa, käytetty tekniikka voi olla vanhentunutta ja käytännöt muutenkin vaihtelevia. Vanhojen väestönsuojien lisäksi puutteita on myös uusien suojien suunnittelussa. Tähän on törmännyt väestönsuojalaitteita valmistava suomalainen Temet.

”Varsinkin ulkomailta tulevissa tarjouspyynnöissä on tullut jatkuvasti vastaan niin kehnoja suojasuunnitelmia, että niihin on pitänyt tehdä radikaaleja muutoksia, jotta Temet on ylipäätään voinut tarjota suunniteltuihin kohteisiin tarvittavat laitteet ja järjestelmät”, kertoo Temet International Oy:n neuvonantaja Jyrki Ronkainen.

Tästä sai alkunsa idea väestönsuojastandardista. Temet teki aloitteen, jonka pohjalta maailmanlaajuinen standardisointijärjestö ISO perusti standardia valmistelevan työryhmän syksyllä 2021. Siihen kuuluu asiantuntijoita kahdeksasta maasta. Väestönsuojastandardin odotetaan valmistuvan vuoden 2023 loppuun mennessä.

”Halusimme standardin, jonka avulla parannettaisiin väestönsuojien suunnittelun tasoa”, sanoo Ronkainen, joka toimii työryhmän projektipäällikkönä.

”Emme kuitenkaan halunneet rajata standardia pelkkään suunnitteluun, koska puutteita on havaittu myös suojien rakentamisessa ja erityisesti niiden käytössä ja huollossa. Jotta standardi olisi mahdollisimman kattava, tulee siinä ottaa huomioon koko väestönsuojan elinkaari.”

Ohjeita ja yhtenäisiä käytäntöjä kaikenlaisille suojille

Suojarakenteita on hyvin monenlaisia, ja tulevan standardin on tarkoitus kattaa kaikki mahdolliset suojatyypit pienistä kellarisuojista isoihin väestönsuojiin. Se pyrkii huomioimaan myös muut suojat kuten johtokeskussuojat ja laitesuojat. Standardi keskittyy kuitenkin enemmän isoihin väestönsuojiin, sillä niiden elinkaareen liittyy paljon monimutkaista problematiikkaa.

Suomessa väestönsuojien rakentamisvelvollisuudesta, rakenteesta, kunnossapidosta sekä käyttöönotosta säädetään pelastuslaissa ja -asetuksessa. Standardi ei ohita eri maiden omaa lainsäädäntöä. Sen tarkoituksena on yhtenäistää käytäntöjä ja antaa ohjeita niin väestönsuojien suunnitteluun, rakentamiseen, käyttöön kuin huoltoonkin.

Standardisointityössä verkostoidutaan ja rakennetaan parempaa maailmaa

”Tämä on erinomainen esimerkki siitä, kuinka standardisoinnilla voidaan rakentaa parempaa ja turvallisempaa maailmaa. Toivottavasti tätä suomalaisvetoisesti tehtyä standardia tullaan hyödyntämään ympäri maailman. Viitteitä siitä antaa standardia laativan työryhmän nykyinen kokoonpano, jossa on alan asiantuntijoita useista eri maista”, sanoo Janne Kalli, SFS:n johtava asiantuntija ja ISO:n väestönsuojatyöryhmän sihteeri.

Standardit, kuten väestönsuojastandardi, ovat markkinalähtöisiä. Ne saavat alkunsa alan toimijoiden tunnistamista tarpeista. Temetille standardialoitteen teko ja standardisointityössä mukanaolo on ollut uutta ja mielenkiintoista toimintaa.

”Tällä lyhyellä kokemuksella voimme sanoa, että yksi standardisointiin osallistumisen merkittävimmistä hyödyistä on verkostoituminen saman alan toimijoiden kanssa”, Ronkainen toteaa.

Tutustu myös näihin:

Kiinnostaako alan standardisointi? Ota yhteyttä:

Janne Kalli

Johtava asiantuntija
Soita: +358 44 050 0439
Viesti: janne.kalli@sfs.fi