Ruotsi vahvistaa kilpailukykyään lisäämällä standardoinnin rahoitusta
Ruotsin hallitus pitää tärkeänä, että maan etuja kyetään valvomaan ja edistämään tehokkaasti kansainvälisessä standardoinnissa ja on budjettiesityksessään 19.9.2024 esittänyt standardoinnin määrärahojen nostoa 31 miljoonasta kruunusta 45 miljoonaan kruunuun.
Standardoinnilla on keskeinen rooli kilpailukyvyn vahvistamisessa, innovaatioiden vauhdittamisessa ja kestävää kehitystä edistävien ratkaisujen luomisessa. Ruotsin hallituksen esittämä 45 prosentin korotus standardoinnin rahoitukseen osoittaa, että se arvostaa ja ymmärtää sitä tärkeää työtä, jota standardoinnilla tehdään yhteiskunnan kehittämiseksi.
Suomi on standardoinnin strategisessa hyödyntämisessä verrokkimaitaan Ruotsia, Norjaa ja Tanskaa jäljessä. SFS Suomen Standardit rahoittaa suomalaista standardointia pääosin standardien myyntituloilla, joiden osuus vuonna 2023 oli 81 prosenttia toiminnan koko rahoituksesta. Valtionavun osuus oli 13 prosenttia eli 1,3 miljoonaa euroa. Vuodelle 2024 valtio vähensi rahoitustaan suomalaiselle standardoinnille 30 prosenttia.
Standardointi vaikuttaa tutkitusti työn tuottavuuden ja viennin kasvuun
Esimerkiksi Pohjoismaissa ja Alankomaissa standardointi on vuosina 1970–2019 ollut sidoksissa 25 prosenttiin työn tuottavuuden kasvusta, selviää vuonna 2023 julkaistusta tutkimuksesta Macroeconomic Benefits of Standardisation. Tutkimus osoittaa myös, että samalla ajanjaksolla standardointi on ollut yhteydessä noin 9 prosentin viennin kasvuun kyseisissä maissa. Jos kehitys jatkuu samanlaisena kuin viimeisen vuosikymmenen aikana, standardointi vaikuttaa Suomessa noin 135 miljoonan euron vuosittaiseen viennin kasvuun.
Standardoinnin kilpailukykyä vahvistavaan strategiseen rooliin on herätty monissa maissa. Kiinan aktiivisuus maailmanlaajuisessa standardoinnissa on saanut muun muassa Yhdysvallat ja EU:n määrittelemään keinoja, joilla ne pyrkivät varmistamaan kilpailukykynsä kasvattamisen ja säilyttämisen.
Standardointia käytetään välineenä globaalissa talous- ja teknologiakilpailussa
Yhdysvallat julkaisi vuonna 2023 uusien, kriittisten teknologioiden standardointistrategian (critical and emerging technologies, CETs). Strategialla se haluaa varmistaa johtoasemaansa kriittisten teknologioiden – esimerkiksi tekoäly, kvanttiteknologia, viestintäteknologiat, bioteknologiat, puolijohteet, puhdas energia – kansainvälisessä standardoinnissa. Yhdysvallat pyrkii muun muassa eri keinoin vahvistamaan ja laajentamaan standardoinnin osaamista ja aktiivista osallistumista sekä lisäämään investointeja T&K-toimintoihin.
Myös Eurooppa pyrkii suunnannäyttäjäksi standardoinnissa ja vahvistamaan asemaansa vaikutusvaltaisena talousalueena. EU julkaisi ensimmäisen standardointistrategiansa vuoden 2022 alussa. Yhtenä strategian ensimmäisenä toimenpiteenä komissio perusti eurooppalaista standardointia käsittelevän korkean tason foorumin, High Level Forum, jonka tehtävänä on ennakoida tulevia standardointialoitteita ja vahvistaa EU:n roolia globaalissa standardoinnissa.
Suomelle kansallinen standardointistrategia
Suomessa on ollut standardointia jo sadan vuoden ajan. Vahvan teknisen standardointiosaamisen lisäksi Suomessa tarvitaan standardoinnin strategista ymmärrystä ja hyödyntämistä kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Nykyisen hallitusohjelman mukaan Suomelle tullaan laatimaan ensimmäinen kansallinen standardointistrategia työ- ja elinkeinoministeriön johdolla. Ruotsilla on ollut oma standardointistrategia jo vuodesta 2015.
Vaikka standardointi on Suomessakin markkinalähtöistä toimintaa, valtiollisilla toimilla on tuettava sekä standardoinnin strategisempaa asemaa, että yritysten osallistumista standardointiin aloilla, jotka vauhdittavat Suomen kasvua ja kilpailukykyä.
Kuuntele SFS:n podcastin jakso 9: Mitä ihmettä, Suomi häviää myös kilpailukyvyssä Ruotsille?
Korjaus 4.10.2024: Suomessa standardoinnin valtionavun osuus vuonna 2023 korjattu 14 prosentista 13:een.
Lisätietoja
