Sami Kangasharju Talousaamussa: ”Suomalaiset yritykset eivät osallistu riittävästi standardointiin”
SFS:n toimitusjohtaja Sami Kangasharju vieraili Kauppalehden Talousaamu-ohjelman suorassa lähetyksessä maanantaina 24.8. Hän kertoi, että suomalaiset ovat standardoinnissa muita Pohjoismaita jäljessä.
”Standardi on pelisääntö, yhteinen toimintatapa, joka sovitaan alan asiantuntijoiden kesken. Sillä parannetaan tuotteiden ja palveluiden laatua, yhteensopivuutta ja turvallisuutta”, Kangasharju kertoo Jussi Rosendahlin haastattelussa.
”Yrityksen kannalta standardi on keino nopeuttaa innovaatioitaan, päästä paremmin markkinoille ja vahvistaa kilpailukykyään.”
Ruotsi kärkimaiden joukossa, Suomi tulee kaukana perässä
Suomessa ollaan standardoinnissa muita Pohjoismaita jäljessä. Kangasharju nostaa vertailukohteiksi Tanskan ja Ruotsin. Ruotsissa panostaminen strategiseen standardointiin alkoi jo vuonna 2015 laaditun kansallisen standardointistrategian myötä.
”Ruotsi on jo vuosikausia ollut maailman seitsemän kärkimaan joukossa standardoinnin vaikuttavuudessa ja siihen osallistumisessa. Ruotsi ei ole ainoastaan kaksi kertaa Suomen kokoinen, kuten maiden koon perusteella voisi päätellä, vaan moninkertainen”, Kangasharju korostaa.
”Suomessakin on nyt käynnistetty kansallisen standardointistrategian laadintatyö, ja SFS oli vaikuttamassa siihen, että strategia saatiin nykyiseen hallitusohjelmaan. Työ on vielä kesken, ja se pitää saada vietyä loppuun tämän vaalikauden aikana. Me tuemme tätä aktiivisesti.”
Yritykset eivät osallistu riittävästi, mutta hyviä esimerkkejä löytyy
Kangasharju kertoo, että Suomessa yritykset eivät osallistu riittävästi standardien tekemiseen.
”Meillä on tällä hetkellä Suomessa noin 1000 organisaatiota, jotka osallistuvat standardointiin. Se määrä voisi olla moninkertainen. Osallistumalla yritys paitsi saa tietoa tulevasta kehityksestä, pääsee myös itse vaikuttamaan siihen.”
Kaikenkokoiset yritykset voivat osallistua standardointiin. Kangasharju mainitsee esimerkkeinä sekä pk-yrityksiä että suuria yrityksiä: väestönsuojaratkaisuja kehittävä Temet, äänieristettyjä työtiloja valmistava Framery, muun muassa liimattuja puurakenteita toimittava Kiilto ja hissejä ja liukuportaita valmistava KONE.
Pienet yritykset voivat myös yhdistää voimansa standardoinnissa, kuten suomalaiset datakeskusalan yritykset ovat tehneet. Ne perustivat Suomen datakeskusyhdistys FDCA:n, joka osallistuu standardointiin niiden puolesta.
”Esimerkiksi Koneelle standardointiin osallistumisen olennaisin hyöty on varmaankin ollut se, että niiden tuotteet ovat olleet valmiiksi yhteensopivia standardien kanssa jo ennen standardien julkaisua. Kun on itse mukana tekemässä standardeja, tämän pystyy varmistamaan. Nykymaailmassa nopeus ja oikea-aikainen liikkeelle lähtö on kriittisen tärkeää, kuten myös kansainvälisille markkinoille pääsy, jota standardointityö tukee hyvin.”
Standardoinnin merkitys kasvaa
Standardointi on tänä päivänä myös osa geopolitiikkaa. Erityisesti Kiina on nostanut panostustaan standardointiin viimeisen 10 vuoden aikana. Muita geopoliittisia päämääriä standardoinnin keinoin ajavia valtioita ovat muun muassa USA, Saksa, Japani, Ranska ja Iso-Britannia.
”Eurooppa on tähän asti nähnyt standardoinnin toisaalta sääntelyn välineenä, toisaalta keinona kehittää sisämarkkinoitaan. Mutta viime vuosina sekin on herännyt oman geopoliittisen asemansa vahvistamiseen. Euroopan tasolla onkin isoja muutoksia tapahtumassa. Tuotelainsäädäntö on muuttumassa, ja asioita organisoidaan uudella tavalla. Standardointi tulee saamaan isomman roolin myös Euroopassa.”
Sami Kangasharjun haastattelu Kauppalehden Talousaamu-lähetyksessä 24.8.2026
Lisää tietoa standardointiin osallistumisesta
Lisätietoja
