Standardeista vauhtia tutkimukseen, tuotekehitykseen ja innovointiin
Standardien käyttäminen edistää tutkimus- ja kehityshankkeita sekä helpottaa tulosten hyödyntämistä. Ne ovat välttämättömiä työkaluja, kun innovaatioita saatetaan kilpailukykyisiksi tuotteiksi ja palveluiksi. Standardit ovat yrityksille avain menestykseen globaaleilla markkinoilla. Tutkimus- ja innovaatiokentän ja standardoinnin tiiviillä yhteistyöllä varmistetaan standardien pysyminen mukana tieteellisessä ja teknologisessa kehityksessä.
Tämän sivun sisältö:
- Ei kilpailukykyä ilman TKI-toimintaa
- Standardit – este vai menestyksen mahdollistaja?
- Tunne tutkimukseesi liittyvät standardit
- Standardoinnin hyödyntäminen TKI-toiminnassa kansallisen standardointistrategian keskiöön
- Lisää yhteistyötä
- Suomeen tarvitaan standardoinnin koulutusta
- Standardit ja tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma
- Näköalapaikka innovaatiojohtamisen standardointiin
- Neuvontaa ja opastusta tutkijoille
- Tietoa patenteista ja standardeista
Ei kilpailukykyä ilman TKI-toimintaa
Suomen kilpailukyky globaaleilla markkinoilla perustuu osaamiselle, tutkimukselle ja innovaatioille. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa tarvitaan tuottavuuden kasvuun, elinkeinoelämän ja yhteiskunnan uudistumiseen sekä hyvinvoinnin luomiseen.
Sama pätee Eurooppaan, joka jää kilpailukyvyssä ja investoinneissa jälkeen Yhdysvalloista ja Kiinasta. Mario Draghi korostaa raportissaan The Future of European Competitiveness TKI-toiminnan ratkaisevaa merkitystä Euroopan kilpailukyvylle. Raportti painottaa, että sääntelyn yksinkertaistamisen ja investointien lisäämisen ohella Euroopan on tehostettava TKI-toimintaansa vahvistaakseen kilpailukykyään globaalissa taloudessa.
Euroopan komissio julkaisi tammikuussa 2025 Draghin raporttiin perustuvan kilpailukykykompassin, jota seuraamalla EU saa kurottua innovaatiokuilun umpeen luomalla suotuisan ympäristön innovatiivisille yrityksille. Näin Euroopasta voi tulla paikka, jossa tulevaisuuden puhtaita teknologioita, palveluita ja tuotteita keksitään, valmistetaan ja saatetaan markkinoille.
Osaamisen hyödyntäminen sekä innovaatioiden markkinoille saattaminen ovat parhaita tapoja levittää tietämystä ja vahvistaa valmiuksia vastata yhteiskunnallisiin haasteisiin. Muun muassa ilmastonmuutokseen, digitalisaatioon, terveyteen ja turvallisuuteen liittyen on jatkuvasti tarvetta uusille innovatiivisille ratkaisuille. Innovaatioiden markkinoille pääsyn varmistaminen edellyttää olemassa olevien standardien huomioon ottamista.
Standardit – este vai menestyksen mahdollistaja?
Standardien voidaan ajatella rajoittavan innovointia, jos niiden katsotaan lisäävän rajoituksia ja jättävän vähän tilaa luovuudelle ja uutuudelle, joita innovaatio tarvitsee menestyäkseen. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että monissa tapauksissa standardit ovat tärkeitä innovoinnin mahdollistamisessa, joko tarjoamalla tietoa innovoinnin edistämiseksi tai luomalla siihen kannustimia. Lue lisää maailmanlaajuisen standardointijärjestön ISOn julkaisusta Standards and innovation. What does the research say?
Pohjoismaissa vuonna 2017 toteutetussa tutkimuksessa vain 14 prosenttia standardeja käyttävistä yrityksistä koki, että standardit ovat estäneet niitä kehittämästä innovatiivista teknologiaa. Etenkin ICT:n ja kaupan alalla toimivat olivat sitä mieltä, että standardit ovat erityisen hyvä tapa seurata teknistä kehitystä.
Standardit ovat tärkeitä uusimpien teknologioiden, innovaatioiden ja suuntausten kehittämisessä sekä markkinoille pääsyn ja skaalaamisen edistämisessä. Standardit mahdollistavat tietämyksen jakamisen ja hyödyntämisen.
Suomalaisten päättäjien, yritysten sekä tutkimuksen ja koulutuksen kentällä toimivien tahojen tulisi ymmärtää standardit työkaluina innovaatioiden mahdollistamiseksi, kasvupotentiaalin hyödyntämiseksi ja suomalaisen kilpailukyvyn kiihdyttämiseksi. Toimimalla aktiivisesti standardoinnin kentällä kotimaisista innovaatioista voidaan parhaimmillaan synnyttää koko alaa määrittäviä globaaleja standardeja, menestystarinoita.
Standardit tulisi ymmärtää työkaluina innovaatioiden mahdollistamiseksi, kasvupotentiaalin hyödyntämiseksi ja suomalaisen kilpailukyvyn kiihdyttämiseksi.
Tunne tutkimukseesi liittyvät standardit
Onpa kyse perus- tai soveltavasta tutkimuksesta, startup- tai vakiintuneesta yritystoiminnasta – kaikessa tutkimuksessa, kehitystyössä ja innovoinnissa on tärkeää selvittää aiheeseen liittyvät jo olemassa olevat standardit. Standardeja käyttämällä voi varmistaa, että uusi tuote, teknologia tai muu innovaatio on alan säädösten ja vaatimusten mukainen ja yhteensopiva muihin markkinoilla oleviin tuotteisiin.
Standardit helpottavat tutkimussuunnitelman hyväksymistä sekä yhteistyökumppaneiden ja rahoittajien hankkimista. Niitä voidaan käyttää myös prosessien, hankkeiden ja tulosten arvioinnin kriteereinä.
Tutkimustulosten integrointi standardointiprosesseihin on tärkeää, jotta standardit pysyvät mukana tieteellisessä ja teknologisessa kehityksessä. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa voi nousta esiin tarve vanhojen standardien päivittämiselle tai täysin uusille standardeille.
Standardointi on tärkeä tiedon hyödyntämiskanava: se mahdollistaa tieteellisen sisällön vapaan saatavuuden ja tieteen kehityksen seuraamisen.
Standardoinnin hyödyntäminen TKI-toiminnassa kansallisen standardointistrategian keskiöön
Vuonna 2023 julkaistuun hallitusohjelmaan on kirjattu, että Suomeen laaditaan kansallinen standardointistrategia. Sen tavoitteena on vahvistaa Suomen kasvua ja kilpailukykyä hyödyntämällä standardoinnin tarjoamat mahdollisuudet aiempaa tehokkaammin.
Työ- ja elinkeinoministeriön nimeämät standardointiorganisaatiot SFS, SESKO ja Traficom esittävät yhtenä toimenpiteenä tavoitteiden saavuttamiseksi standardoinnin aktiivista hyödyntämistä TKI-toiminnoissa. Standardoinnin vaikuttavuus ja tulokset tulisi liittää tiiviiksi osaksi TKI-ketjua ja sitä koskevaa päätöksentekoa, mukaan luettuna rahoitusinstrumentit.
SFS:n, SESKOn ja Traficomin mukaan on tärkeää, että kansallisen standardointistrategian valmisteluun osallistetaan laaja sidosryhmäverkosto elinkeinoelämän toimijoista tutkimuslaitosten ja korkeamman asteen oppilaitosten edustajiin.
Lisää yhteistyötä
Niin Suomen kuin Euroopankin tutkimus- ja innovointisektorilla on potentiaalia menestyä globaalissa kilpailussa, mutta se ei ole mahdollista ilman riittävää osallistumista standardointiprosesseihin. Tämä nostetaan esiin eri politiikoissa, kuten muun muassa EU:n standardointistrategiassa sekä eurooppalaisen tutkimusalueen standardointia koskevissa käytännesäännöissä.
Keväällä 2024 Euroopan komissio julkaisi tutkimus- ja innovaatiotoimintaa kartoittavan eurooppalaisen standardoinnin paneelitutkimuksen (European Standardisation Panel Survey, ESPS) loppuraportin. Raportissa todetaan, että Euroopan innovaatio- ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi tarvitaan tiiviimpää yhteistyötä standardointi- ja tutkimusorganisaatioiden, teollisuuden, korkeakoulujen, päättäjien ja tutkimusrahoittajien välillä.
Raportti suosittelee, että
- ymmärrystä standardoinnista ja sen hyödyistä lisätään selkeällä ja helposti saatavalla tiedolla
- organisaatiot varaavat standardointiin riittävästi resursseja
- korkeakouluihin lisätään koulutusta standardoinnista
- standardointiprosesseista tehdään ketterämpiä ja nopeampia, jotta ne vastaavat paremmin uusiin tutkimustuloksiin.
Suomeen tarvitaan standardoinnin koulutusta
Vuonna 2024 toteutettiin Suomen standardointipaneeli -pilottitutkimus osana Business Finlandin rahoittamaa IPR University Centerin, Ulkopoliittisen instituutin ja LUT-yliopiston StandardEdge-tutkimushanketta. Tutkimuksessa analysoitiin suomalaisen standardointiekosysteemin tilannetta sekä koottiin näkökulmia standardointikoulutuksen ja -osaamisen määrästä ja laadusta Suomessa.
Tutkimuksen alustavien havaintojen mukaan standardit nähdään erityisen tärkeinä yhteentoimivuuden, markkinoille pääsyn, skaalaamisen, tuotetuvallisuuden (ml. kyberturvallisuus) ja luottamuksen edistämisessä.
Suomessa ei kuitenkaan ole systemaattista standardointikoulutusta. Standardien tekniseen sisältöön liittyvä standardointiosaaminen on paremmalla tasolla kuin standardointiprosesseihin tai etenkään standardien strategiseen hyödyntämiseen liiketoiminnassa liittyvä osaaminen. Standardointityöhön osallistuvien joukko on harvalukuinen ja ikääntynyt, mikä on riski standardoinnin jatkuvuuden hallinnalle.
Lopulliset tutkimustulokset julkaistaan keväällä 2025.
Standardit ja tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma
Horisontti Eurooppa -puiteohjelma (2021–2027) on EU:n tärkein väline, jolla rahoituksen avulla ohjataan innovointia ja tutkimusta. Sen tavoitteena on luoda Eurooppaan kasvua ja uusia työpaikkoja vahvistamalla EU-alueen tieteellistä osaamista, tukemalla uusien teknologioiden ja innovaatioiden kehitystä ja käyttöönottoa sekä etsimällä ratkaisuja suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin.
Standardeilla on ollut iso merkitys puiteohjelman tutkimushankkeissa. Useassa hankkeessa on ollut mukana kansallisia standardointijärjestöjä, ja näin on pyritty varmistamaan, että tunnistetut standardointitarpeet myös johtavat uusien standardien laadintaan tai olemassa olevien päivittämiseen.
Vuoden 2025 aikana Euroopan komission on määrä julkaista ehdotus tutkimuksen- ja innovoinnin puiteohjelmasta (FP10) vuosille 2028–2034. Eurooppalaiset standardointijärjestöt CEN ja CENELEC haluavat vahvistaa siinä standardoinnin roolia entisestään. Tehokas standardointi auttaa muuntamaan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan tuotokset markkinavalmiiksi ratkaisuiksi, jotka ovat olennaisen tärkeitä Euroopan maailmanlaajuiselle kilpailukyvylle ja strategiselle riippumattomuudelle.
CEN ja CENELEC suosittavat
- standardoinnin tehostettua integrointia tutkimus- ja innovaatiotoimintaan niiden kaikissa vaiheissa
- standardointia koskevan koulutuksen lisäämistä
- kohdennettuja kannustimia ja resursseja – sekä taloudellista että rakenteellista tukea – standardointitoimiin.
Näillä toimenpiteillä puiteohjelma voisi paremmin vauhdittaa innovointia, varmistaa maailmanlaajuisen johtoaseman uusissa teknologioissa ja maksimoida EU:n rahoittaman tutkimuksen yhteiskunnallisen ja taloudellisen arvon.
Lue CENin ja CENELECin kannanotto kokonaisuudessaan.
Lisätietoja
Karina Vikman
Näköalapaikka innovaatiojohtamisen standardointiin
Tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiotoiminnassa on tärkeää hallita niihin liittyviä prosesseja.
SFS haluaa auttaa yrityksiä ja organisaatioita kehittämään parhaita käytäntöjä sekä parantamaan kilpailukykyä tarjoamalla tietoa ja asiantuntemusta innovaatiojohtamiseen liittyvistä standardeista sekä mahdollisuuden osallistua aihepiirin standardointiin. Standardointiryhmässä SFS/SR 204 Tutkimus, tuotekehitys ja standardointi pääset vaikuttamaan innovaatiojohtamisen standardeihin.
Innovaatiotoimintaan liittyy kiinteästi myös aineettoman omaisuuden hallinta, johon standardit antavat työkaluja ja menetelmiä.
Kysy lisää standardointiryhmästä
Virpi Nummisalo
Neuvontaa ja opastusta tutkijoille
Eurooppalaiset standardointijärjestöt CEN ja CENELEC tarjoavat maksutonta opastusta standardien ja standardointityön hyödyntämisestä tutkimushankkeissa:
CENin ja CENELECin FAQs and Research Helpdesk
Tietoa patenteista ja standardeista
Eurooppalaiset ja maailmanlaajuiset standardointijärjestöt ylläpitävät luetteloita standardeista, joihin liittyy patentteja. Standardien käyttäjien on tällöin saatava käyttää patentteja kohtuullisin ehdoin. Listojen julkaisemisella standardointijärjestöt tarjoavat patenttien haltijoille mahdollisuuden informoida standardien käyttäjiä patenteistaan.
Lisätietoa patenteista: