Suomalaisen standardoinnin haasteet ja mahdollisuudet
Suomeen laaditaan työ- ja elinkeinoministeriön johdolla kansallinen standardointistrategia, jonka tavoitteena on Suomen kilpailukyvyn kasvattaminen. Strategiatyön tueksi TEM on teettänyt taustaselvityksen, joka on nyt julkaistu.
Standardointi on Suomelle merkittävä mutta vielä hyödyntämätön strateginen voimavara kilpailukyvyn ja kasvun edistämisessä. Siksi Suomi tarvitsee kansallisen standardointistrategian, jota laaditaan nyt työ- ja elinkeinoministeriön johdolla.
Strategiatyön tueksi TEM tilasi syyskuussa 2025 taustaselvityksen, jonka teki selvityshenkilö Antti Joensuu. Se perustuu laajaan haastatteluaineistoon, jota on täydennetty kirjallisella lähdeaineistolla sekä kansallisten ja EU-tason strategioiden ja toimintamallien tarkastelulla. Selvitys käsittelee keskeisiä haasteita ja mahdollisuuksia ja tuo esiin näkökulmia suomalaisesta standardoinnista.
Toimiva järjestelmä, mutta myös haasteita ja eriäviä näkemyksiä
Suomen standardointijärjestelmä arvioidaan kokonaisuudessaan toimivaksi. Sen haasteiksi tunnistetaan osaajapula, resurssien rajallisuus, horisontaalisten teemojen lisääntyminen sekä tiedonkulun ja koordinaation kehittämistarpeet.
Standardointikentällä on erilaisia mielipiteitä muun muassa suomalaisen standardointijärjestelmän organisoitumisesta, kansainväliseen standardointiin vaikuttamisen tavoitteista, rahoituksesta sekä valtion roolista standardoinnin painopistealueiden määrittämisessä.
Standardointijärjestelmän kehityttävä muutosten mukana
Muun muassa kiihtyvä teknologinen kehitys haastaa standardointiprosessia. EU:n komissio on huomioinut tämän ja valmistelee parhaillaan ehdotustaan eurooppalaista standardointia sääntelevän asetuksen uudistamiseksi.
Myös suurvaltapolitiikka on tullut mukaan standardointiin. EU:ta kehotetaan osoittamaan strategista johtajuutta kansainvälisessä standardoinnissa ja Suomea valitsemaan mahdollisia liittolaisia.
Standardointijärjestelmien kehittymisen ja tekoälyn odotetaan tuovan uusia mahdollisuuksia standardointiprosesseihin, standardien hyödyntämiseen sekä tarjottuihin palveluihin. Muutokseen vastaaminen edellyttää standardisointijärjestöjen siirtymistä tuotekeskeisestä liiketoimintamallista palvelukeskeiseen.
Horisontaalisten standardointiteemojen määrä kasvaa koko ajan. Tämä on huomioitava Suomessa, jossa standardointityön vastuut on jaettu toimialoittain. Hyvä esimerkki horisontaalisesta standardointiteemasta on kokonaisturvallisuus.
Harmonisoidut standardit ja standardointiorganisaatioiden rahoitus
Noin viidesosa eurooppalaisista standardeista on harmonisoituja eli yhdenmukaistettuja standardeja. Standardointiorganisaatiot laativat ne EU:n pyynnöstä lainsäädännön tueksi. Harmonisoidun standardin avulla yritykset voivat osoittaa tuotteen olevan EU-lainsäädännön vaatimusten mukainen.
Nimetyt harmonisoidut standardit tulee EU:n tuomioistuimen keväällä 2024 antaman päätöksen seurauksena olla maksuttomasti luettavissa. Tämä on merkittävä asia Euroopan kansallisille standardointiorganisaatioille, joiden toiminnan rahoituksesta suuri osa tulee standardien myynnistä. Esimerkiksi SFS:n rahoituksesta 80 % tuli standardin myynnistä vuonna 2024. Kansallisten standardointiorganisaatioiden tulee joka tapauksessa edetä lisäarvoa tuottavien palvelujen suuntaan. Standardien maksuttomuus voi vauhdittaa tätä kehitystä.
Miksi ja ketä varten strategiaa tehdään?
Yksi taustaselvityksen haastatteluissa esiin noussut kysymys kuului: ”Miksi tätä strategiaa on ryhdytty tekemään ja ketä varten?”
SFS:ää kansallisen standardointistrategiatyön seurantaryhmässä edustavalla SFS:n väliaikaisella toimitusjohtajalla Antti Karppisella on tähän selkeä vastaus:
”Kansallista standardointistrategiaa tarvitaan ja tehdään Suomen ja suomalaisten yritysten kilpailukyvyn ja kasvun vauhdittamiseksi. Tavoitteena on kasvattaa ymmärrystä etenkin standardoinnin strategisesta merkityksestä, jotta sitä ryhdyttäisiin hyödyntämään Suomessa samalla tavalla, kuin muut maat jo tekevät. Meidän on päätettävä, haluammeko siirtyä muiden Pohjoismaiden ja esimerkiksi Saksan viitoittamalle tielle.”
”Monissa maissa standardointi on otettu keskeiseksi osaksi teollisuus-, kauppa- ja innovaatiopolitiikkaa. Suomen talous- ja kasvutilanteessa meillä ei ole varaa jättää standardoinnin tuomia hyötyjä käyttämättä. Siksi tarvitsemme kansallisen standardointistrategian”, Karppinen jatkaa.
Taustaselvitykseen on kerätty haastatteluaineistoa myös Suomen ulkopuolelta, standardointiorganisaatioista Ruotsissa, Saksassa, Itävallassa, Alankomaissa, Tanskassa sekä EU:n komissiosta ja eurooppalaisesta standardointiorganisaatiosta CEN-CENELECistä.
Kansallisen standardointistrategian taustaselvitys
Lue myös: Tähtäimessä Suomen kilpailukyky – kansallinen standardointistrategiatyö käynnistyi
Lisätietoja
Antti Karppinen
