Vieläkö on jotain suomalaista jäljellä?
Maailma on tyystin erilainen kuin 40 vuotta sitten. Suomi on Euroopan unionin ja Naton jäsen, ja noudatamme kansainvälisiä ohjeita ja säädöksiä. Muutos näkyy standardoinnissakin. Kaikki eurooppalaiset standardit vahvistetaan kansallisiksi SFS-standardeiksi, ja myös osa kansainvälisistä ISO-standardeista vahvistetaan SFS-standardeiksi. Mutta mitä kuuluu suomalaisille, puhtaasti kansallisille standardeille?
Vuonna 2024 myynnissä olevista standardeista alle 3 % oli suomalaisia SFS-standardeja. Jos palataan ajassa taaksepäin 40 vuotta, vastaava luku oli melkein 90 %. Muutos on siis suuri. Miksi suomalaisia standardeja ei enää tarvita samassa määrin, mutta tarvitaan kuitenkin hieman?
Luonnollisin selitys suomalaisten standardien katoon on se, että monet eurooppalaiset ja kansainväliset standardit ovat kumonneet vanhoja suomalaisia standardeja. Suomalaisten standardien valmistelu ei ole kuitenkaan loppunut kokonaan, sillä kaikista teknisistä ratkaisuista ei päästä Euroopan tasolla tai kansainvälisesti yksimielisyyteen. Kaikista aiheista ei myöskään ole riittävän laajaa kiinnostusta laatia eurooppalaista tai kansainvälistä standardia, vaikka aihe olisi meille Suomessa tärkeä.
Niin, jäljellä olevat suomalaiset standardit koetaan tärkeiksi, ja siksi niitä päivitetään säännöllisesti. Myös täysin uusia suomalaisia standardeja valmistellaan edelleen.
Millaisia suomalaisia standardeja yhä tehdään?
Osa suomalaisista standardeista liittyy lainsäädäntöön, etenkin turvallisuuteen, ja viranomaiset käyttävät niitä esimerkiksi valvontaan. Valvovia viranomaisia ovat muun muassa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto, pelastuslaitokset sekä aluehallintovirastot.
Suomalaista standardia ei saa laatia aiheesta, josta on jo laadittu eurooppalainen standardi.
Standardeja tarvitaan, koska kaikkia teknisiä yksityiskohtia ei ole mahdollista kirjoittaa lainsäädäntöön. Viranomaiset voivat olla mukana standardien valmistelussa, ja standardia noudattamalla noudattaa myös alan lainsäädäntöä.
Suomalaista standardia ei saa laatia aiheesta, josta on jo laadittu eurooppalainen standardi, koska kaikki eurooppalaiset standardit vahvistetaan kansallisesti SFS-standardeiksi. Eurooppalaiseen standardiin voidaan tehdä kuitenkin SFS-standardi täydentäväksi ohjeeksi.
Suomen ilmasto haastaa kansainväliset standardit
Monien eurooppalaisten kollegoidemme on vaikea ymmärtää Suomen ilmaston vaatimuksia. Meillä koetaan joka vuosi alle 20 asteen pakkasia. Laitteet ja järjestelmät täytyy valmistaa siten, että ne kestävät hyvin alhaisia lämpötiloja. Usein standardeihin lisätäänkin lämpötilavaatimus -40 °C pyynnöstämme.
Yksi aihe, josta ei ole olemassa eurooppalaista tai kansainvälistä standardia, on palavien nesteiden jakeluasemat eli ns. huoltoasemat. Suomalaisessa jakeluasemastandardissa määritetään muun muassa tekniset vaatimukset pohjavesialueelle sijaitsevalle jakeluasemalle. Tulevassa painoksessa annetaan ohjeita myös vaihtoehtoisten käyttövoimien eli sähkön ja kaasun sijoittamisesta jakeluasemalle.
Kaikki ohjeet tähtäävät siihen, että jakeluaseman rakentajien, käyttäjien ja huollosta vastaavien olisi turvallista toimia, sekä siihen, että jakeluasema ei aiheuttaisi ympäristölleen haittaa.
Tiesitkö muuten, että myös sinulla on mahdollisuus tehdä aloite standardin valmisteluun? Standardit eivät siis tipahda taivaalta syliimme valmiina vaan jokainen suomalainen voi olla mukana valmistelemassa niitä. Vaikka sitten puhtaasti suomalaista standardia.
Virpi Nummisalo
Kirjoittaja työskentelee SFS:ssä standardoinnin asiantuntijana.