Menestyvä liiketoiminta tarvitsee dataa – mikä on tärkeää sen kehittämisessä?
EU:n uusi data-asetus haastaa organisaatioita, ja onnistunut datanhallinta on entistä merkittävämpi osa organisaatioiden johtamista ja kilpailukykyä. Se on myös välttämätöntä datan arvonluontikyvylle. Miten datakeskeisten ratkaisujen syntymistä edistetään ja miten luodaan edellytykset onnistuneelle datan hallinnalle ja johtamiselle? Entä mikä on standardien rooli tässä kaikessa?
Liiketoiminnassa datan käytölle, välittämiselle, jakamiselle, uudelleenkäytölle ja jalostamiselle on tarvetta. Datan sekä niistä koostuvien datamarkkinoiden ja -avaruuksien hallitsemiseen ja johtamiseen tarvitaan tämän mahdollistavaa lainsäädäntöä, sopimuskäytäntöjä, yleisesti toimiviksi arvioituja menetelmiä – ja standardeja.
”Kun mainitut datan hallinnan ja johtamisen mahdollistajat ja edellytykset toimivat hyvin yhteen, datasta sekä datan välittämisestä, uudelleenkäytöstä ja jalostamisesta saatavat hyödyt ja arvo kasvavat”, sanoo professori Tomi Dahlberg, joka toimii IT:n ja IT-palveluiden johtamisen SR 308 -standardointiryhmän puheenjohtajana.
Datan liiketoiminnan kehittämisen tärkeä lähtökohta on, että datan hyödyntämisellä pitää tuottaa uutta liiketoimintaa, tehostaa tuottavuutta tai aikaan saada parempia palveluita.
”Palveluita pitää suunnitella ihmis- tai yrityskeskeisesti ja yli sektori- ja organisaatiorajojen ja siltä pohjalta saada data sinne, missä sitä voidaan aidosti hyödyntää”, katsoo valtiovarainministeriön ICT-johtaja Jarkko Levasma.
Dataliiketoiminta tarvitsee kehittyäkseen hyvää johtamista
Viimeisen kymmenen vuoden aikana datan liiketoiminnasta on saatu paljon oppia. Silti vielä on paljon tehtävää, etenkin datatalouden käsitteiden ja toimintatapojen laajan ymmärtämisen lisäämisessä.
”Tarvitaan lainsäädäntöä, reilun datatalouden pelisääntöjä ja sopimuksia, datan hallinnan johtamisen toimiviksi koettuja menetelmiä ja kaikkea tätä tukevia standardeja hyvin yhteen toimivina, jotta datasta voi syntyä liiketoimintaa. Meillä Suomessa on hyvät teknologiset edellytykset ja valtavia datavarastoja. Tarvitsemme dataliiketoiminnan johtamisosaamisen kasvattamista teknologisten edellytysten tasolle”, professori Tomi Dahlberg sanoo.
Standardilla voidaan tukea EU:n uuden data-asetuksen vaatimusten toteuttamista
Kesäkuussa 2023 päätettiin uusia kansainvälinen data governance -standardi vuodelta 2017. Standardi on vahvistettu Euroopassa EN- ja Suomessa SFS-standardiksi ja käännetty suomeksi.
Suomi on yksi viidestä maasta, josta on tulossa asiantuntija mukaan standardin uudelleenkirjoitukseen. Työlle on varattu aikaa kolme vuotta. Koska kyseessä on organisaatioiden hallituksille sekä operatiiviselle, liiketoiminnan ja IT:n johdolle tarkoitettu johtamisen standardi, se kuvaa datan hallinnan ja johtamisen hyvät periaatteet ja menettelyt mahdollisimman konkreettisesti.
”Euroopan unionin lainsäätäjät saavuttivat kesäkuussa sovun data-asetuksesta. Asetus pyrkii lisäämään teollisen ja muun datan saatavuutta ja näin edistämään dataan perustuvien innovatiivisten tuotteiden ja palveluiden kehitystä. Yritysjohdon ja muiden päättäjien onkin syytä herätä asetuksen käynnistämään muutokseen”, sanoo johtava asiantuntija Joonas Mikkilä Teknologiateollisuus ry:stä.
Säädöksen merkitystä korostaa se, että data on strateginen avainresurssi, josta kilpailevat niin yritykset kuin valtiolliset toimijat. Se on tuotannontekijä, jota ilman on mahdotonta kouluttaa esimerkiksi tekoälyjärjestelmiä.
”Data-asetusta ryhdyttäneen soveltamaan kokonaisuudessaan vuoden 2026 toisella puoliskolla. Aikaa ei siis ole hukattavaksi. Suomalaisten yritysten kannattaakin lähteä nyt satsaamaan datan hyödyntämisen edellyttämään osaamiseen ja prosessi- ja tuotekehitykseen”, Mikkilä ennustaa.
Lisää aiheesta: tallenne tilaisuudesta Datan hallinnan ja johtamisen uudet tuulet – globaalisti, EU:ssa ja Suomessa
Standardointiryhmä SFS/SR 308 IT:n ja IT-palveluiden johtaminen järjesti 21.11.2023 tilaisuuden Datan hallinnan ja johtamisen uudet tuulet – globaalisti, EU:ssa ja Suomessa. Tilaisuudessa puhuvat tähän artikkeliin haastatellut Tomi Dahlberg, Jarkko Leväsmä ja Joonas Mikkilä.