Standardeilla turvallisempi Eurooppa – Puolan EU:n neuvoston puheenjohtajakausi alkoi
Puola otti EU:n neuvoston puheenjohtajuuden haltuunsa vuoden 2025 alussa seuraavaksi puoleksi vuodeksi. Puolan tavoitteena on edistää Euroopan turvallisuutta. Myös eurooppalainen standardointi vahvistaa turvallisuuden monia ulottuvuuksia sekä sisämarkkinoita ja edistää eurooppalaisia arvoja.
Puola aloitti 1.1.2025 Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajana epävarmuuden ja huolen ilmapiirissä. Muun muassa geopoliittiset jännitteet, hybridihyökkäykset sekä ilmastonmuutos uhkaavat turvallisuutta.
Eurooppalaiset standardointijärjestöt CEN ja CENELEC sekä niiden puolalainen jäsen PKN (Polski Komitet Normalizacyjny) ovat ilmaisseet tukensa Puolalle, kun se tavoittelee turvallisempaa Eurooppaa painottaen seuraavia osa-alueita:
- puolustus ja turvallisuus
- ihmisten ja rajojen suojelu
- ulkoisten häiriötekijöiden ja disinformaation torjunta
- kaupankäynnin turvallisuuden ja vapauden varmistaminen
- energiasiirtymä
- kilpailukykyinen ja resilientti maatalous
- terveysturvallisuus
Näiden lisäksi Puola nostaa esille myös EU:n arvojen, kuten demokratian, merkityksen.
Lue lisää miten eurooppalaiset standardit auttavat Puolan tavoitteiden saavuttamisessa (CEN-CENELEC press release).
Sisämarkkinoiden vahvistaminen on Euroopan turvallisuuden vahvistamista
Puheenjohtajavaltio Puola pyrkii syventämään sisämarkkinoita, vähentämään byrokratiaa ja tukemaan teollisuudenaloja taloudellisen turvallisuuden kannalta keskeisillä aloilla, kuten energia- ja digitaaliteknologiassa.
EU:n sisämarkkinoiden merkitys ulottuu turvallisuuteen monin eri tavoin. Sisämarkkinat vahvistavat Euroopan turvallisuutta taloudellisen vakauden, kriittisten resurssien hallinnan, kyberturvallisuuden, rajaturvallisuuden ja geopoliittisen vaikutusvallan kautta.
Eurooppalaiset standardit ja vahva standardointijärjestelmä ovat sisämarkkinoiden kulmakivi. Ne tukevat Euroopan taloutta, globaalia kilpailukykyä sekä autonomiaa ja parantavat näin eurooppalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Ymmärrystä standardoinnin merkityksestä on kasvatettava, ja standardointia on osattava hyödyntää strategisemmin ja tehokkaammin niin täällä Suomessa kuin muuallakin Euroopassa.
Kokonaisturvallisuutta rakennetaan standardeilla
Varautuminen, kriisinkestävyys ja jatkuvuudenhallinta ovat organisaatioiden olemassaolon kannalta keskeisiä toimintoja ja kokonaisturvallisuuden perusta. Näiden toimintojen tueksi on olemassa lukuisia standardeja. Standardit ovat myös tehokkaita tiedon jakamisen ja yhteistyön välineitä, joilla rakennetaan kestävämpiä organisaatioita ja yhteiskuntia.
Suomessa voi osallistua yhteiskunnan turvallisuuden standardointiin standardointiryhmässä SFS/SR 211 Yhteiskunnan turvallisuus. Ryhmä palkittiin vuoden 2024 lopulla Finnish Security Awards -gaalassa työstään turvallisuusyhteistyön edistäjänä.
Kyberturvallisuus on oleellinen osa kokonaisturvallisuutta. Kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuneet kyberhyökkäykset ovat lisääntyneet, ja siksi yhteiskunnan toiminnalle välttämättömien palvelujen ja järjestelmien turvallisuutta on vahvistettava. Standardointi edistää vahvojen ja turvallisten digitaalisten palvelujen luomista kehittämällä kyber- ja tietoturvallisuutta. Tähän työhön pääsee mukaan standardointiryhmässä SFS/SR 307 Tietoturvatekniikat.
Standardeilla hillitään turvallisuutta uhkaavaa ilmastonmuutosta
Ilmastonmuutos uhkaa turvallisuutta monin tavoin. Sään ääri-ilmiöt ja luonnonkatastrofit aiheuttavat aineellisia vahinkoja ja taloudellista epävakautta, mikä voi johtaa yhteiskunnalliseen levottomuuteen. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia voidaan lieventää uusiutuvien energianlähteiden käytöllä, mikä vähentää riippuvuutta geopoliittisesti epävakaista fossiilisista polttoaineista ja vahvistaa näin myös turvallisuutta.
Vety on keskeisessä roolissa päästöttömään energiaan siirtymisessä. Standardien puuttuminen tai käyttämättä jättäminen voi hidastaa tai estää vetyteknologioiden ja sovellusten käyttöönottoa. Suomi tavoittelee paikkaa vetytalouden kärkimaana, ja onkin tärkeää, että suomalaiset osallistuvat standardointityöhön, jota vetytalouden arvoketjussa tehdään. Vetytalouteen liittyviin standardeihin voi tutustua SFS:n verkkokaupassa.
Myös kiertotalous tukee vihreää siirtymää ja täydentää ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Kiertotalous säästää luonnonvaroja ja vähentää päästöjä. Turvallisuuden kannalta se merkitsee resurssiriippuvuuden ja geopoliittisten jännitteiden vähentämistä, ekologisten kriisien minimointia ja taloudellista vakautta. Kiertotalouden standardointiin voi vaikuttaa ryhmässä SFS/SR 239 Kiertotalous.
Eurooppa pyrkii globaaliin johtoasemaan puhtaissa teknologioissa ja innovaatioissa. Tähän se tarvitsee eurooppalaisen standardoinnin teknistä ja markkinapohjaista asiantuntemusta.
Lisätietoja
