Pk-yritysten yhdistys vahvistaa suomalaisten datakeskusten kilpailukykyä
Suomen datakeskusyhdistys FDCA on oiva esimerkki siitä, miten pk- ja mikroyritykset voivat osallistua aktiivisesti standardointityöhön. Yhdistys on vaikuttanut muun muassa yleiseen energiatehokkuuden standardiin sekä datakeskusten hukkalämmön hyötykäytön standardiin.
Kun Finnish Data Center Association eli FDCA perustettiin vuonna 2014, tavoite oli selkeä: tarvittiin yhdistys, jonka kautta datakeskusalan yritykset voisivat osallistua standardointityöhön.
Monet alan yritykset pitivät standardointityötä tärkeänä, mutta niiden omat resurssit eivät riittäneet standardointiin osallistumiseen. Yhteistyö ja voimavarojen yhdistäminen olivat käänteentekevä idea. Yritykset pääsivät vaikuttamaan niille tärkeisiin standardeihin, mutta työkuorma ei kasautunut yksittäisille firmoille kohtuuttomaksi.
”Datakeskusyhdistyksen standardointityö on tuonut ihan loistavia tuloksia! Keskeisin saavutuksemme on vahva osallistuminen hukkalämmön hyötykäytön mittaamisen standardiin”, kertoo Mikko Aho. Hän on FDCA:n varapuheenjohtaja ja SFS/SR 311 Resurssitehokkaat datakeskukset -standardointiryhmän puheenjohtaja.
FDCA oli tiiviisti mukana kirjoittamassa hukkalämmön hyötykäytön mittaamisen standardia. Lisäksi suomalaiset olivat ensimmäisiä, jotka ottivat mittariston käyttöön.
”Tämä saavutus on kruununjalokivemme, koska standardiin viitataan EU:n energiatehokkuusdirektiivissä”, Aho korostaa.
Datakeskusyhdistyksen standardointityö on tuonut ihan loistavia tuloksia!
Suomalainen insinööritaito ja kokemus olivat valtteja
FDCA on päässyt näyttämään osaamisensa monissa alan keskeisissä standardeissa. Datakeskusyhdistys on osallistunut esimerkiksi energiankäytön tehokkuuden (Power Usage Effectiveness) ja vedenkäytön tehokkuuden (Water Usage Effectiveness) standardointityöhön.
Yksi tärkeimmistä työn tuloksista on kuitenkin hukkalämmön hyötykäyttöä mittaava standardi (Energy Reuse Factor), jossa suomalaiset olivat keskeisessä roolissa niin standardin kirjoittamisessa kuin mittariston käyttöönotossa.
”Olimme datakeskusalalla itse huomanneet, että tässä on paikka, jossa voidaan kehittää ympäristöystävällisyyttä, kestävää kehitystä ja energiatehokkuutta. En tiedä muuta teollisuudenalaa, joka ottaisi hukkalämmön hyötykäyttöön tässä laajuudessa”, Mikko Aho sanoo.
Suomi oli hukkalämmön hyötykäytön standardin laadinnassa jopa suunnannäyttäjä. Se perustui kotimaiseen insinööritaitoon ja kokemukseen.
”Suomalainen insinööritaito on todellinen ylpeydenaihe. Meillä oli jo Suomessa datakeskuksia, joissa hukkalämpöä hyödynnettiin taitavasti. Totesimme, että tähän täytyy saada standardi.”
Suomen datakeskusyhdistys kutsui kansainvälisen standardointityöryhmän vierailulle Suomeen ja esitteli paikan päällä, miten idean voi käytännössä toteuttaa. Vieraat vakuuttuivat suomalaisten pohjaideasta ja niin työ lähti rullaamaan.
”Voin ylpeänä todeta, että hukkalämmön hyötykäyttö on hyvin pitkälti Suomi-vetoinen standardi.”
Standardointityö hyödyttää koko datakeskusalaa
EU:n energiatehokkuusdirektiivi säätää kaikkien datakeskusten toimintaa. Ohjenuora ajaa datakeskuksia energiatehokkuuteen. Standardit taas vaikuttavat direktiiviin ja sitä kautta lakeihin.
Suomen datakeskusyhdistys FDCA on edistänyt kestävää kehitystä osallistumalla standardointiin. Resurssitehokkaita datakeskuksia edistävät standardit ovat päätyneet EU:n energiatehokkuusdirektiiviin.
”Standardointityön ansiosta olemme edistäneet koko datakeskusalan kannattavuutta Suomessa ja houkuttelemme tänne miljardi-investointeja. Voimme tulla yhdeksi datakeskusten mahtimaaksi”, Mikko Aho arvioi.
Noste näkyi esimerkiksi maailmanlaajuisessa datakeskusten Datacloud Global Congress -tapahtumassa Ranskassa kesäkuussa 2025.
”Suomen ständilla kävi kovin kuhina! Päihitimme jopa Ruotsin – ja Norjankin.”
Suomen kilpailukykyä voi edistää osallistumalla standardointiin
Standardointityöhön osallistuminen on loppujen lopuksi strateginen valinta. Suomalaiset voivat menestyä niillä aloilla, joiden standardointiin kotimaiset yritykset ja muut toimijat osallistuvat.
Mikko Aho korostaa strategisen valinnan merkitystä, kun päätetään, mihin kannattaa osallistua. Kannattaa valita sellaiset standardit, joista syntyvä hyöty on liiketoiminnallisesti merkittävää.
”Esimerkiksi datakeskusalalla energiatehokkuuden kehittäminen on kärkitavoitteita ja standardointi paras keino sen toteuttamiseen.”
Standardointityö edistää koko Suomen kilpailukykyä.
”Olemme huippuosaajia ja meillä on valmius tehdä asiat standardien mukaisesti. Olemme teknisessä toteuttamisessa maailman kärkeä ja todella hyviä viilaamaan lisää tehokkuutta.”
Yhdistyskonsepti sopii monelle muullekin alalle
Standardointi on pitkäjänteistä puurtamista. Yhden standardin työstäminen ideasta valmiiksi voi kestää useamman vuoden. Yksittäiselle yritykselle osallistuminen voi olla kohtuuton urakka, mutta yhdistykselle ei.
”Yhdistyksen on helppo löytää asiantuntevaa väkeä standardointityöhön. Kaikki voivat osallistua matalalla kynnyksellä. Jokainen voi käyttää aikaa ja vaivaa sen verran, mitä on antaa.”
Pian 11 vuotta toimineen datakeskusyhdistyksen toiminnan keskiössä on yhä standardointi, mutta lisäksi yhdistys tarjoaa opastusta, neuvontaa ja lobbaamista.
Aho suosittelee yhdistysmallia muillekin vahvasti kehittyville aloille, joilla kansainvälinen standardointityö on aktiivista.
”Meillähän yhdistys on ollut kaiken hyvän alku, josta on kasvanut todella monipuolinen toimija. Yhdistys on rikastuttanut koko alaa ja kaikkia mukana olevia yrityksiä. Seuraavaksi tavoitteenamme on palkata toiminnanjohtaja.”
Lue lisää:
Mitattavaa tehokkuutta datakeskuksiin – Suomi suunnannäyttäjänä
Hukkalämmöstä hyötylämmöksi – uusi standardi parantaa datakeskusten energiatehokkuutta
Vaikuta ja menesty – miksi pk-yritysten kannattaa osallistua standardointiin?