Strateginen standardointi edistää Suomen kilpailukykyä

Suomessa strategisen standardoinnin hyödyntämisessä paljon potentiaalia

Standardien sisältöön vaikuttamalla eli standardointiin osallistumalla yritykset ja myös valtiot edistävät omia tavoitteitaan ja markkina-asemaansa sekä ennakoivat tulevaisuuden kehitystä ja riskejä.

Suomessa kilpailukyvyn vahvistaminen ja edistäminen standardoinnilla on vielä vähäistä. Me emme hyödynnä strategisen standardoinnin tarjoamia mahdollisuuksia kuten muut maat tekevät. Standardointia tarkastellaan Suomessa useimmiten operatiivisista näkökulmista ja pidetään lähinnä yksittäisten yritysten työkaluna.

Suomalaisen standardoinnin kokonaiskuva on tällä hetkellä hajanainen.

Tarvitsemme kansallisen standardointistrategian

Jotta standardointia voidaan Suomessa hyödyntää strategisemmin kilpailukyvyn vahvistamisessa, tarvitaan seuraavaa:

• Suomen kilpailukyvyn kannalta kriittiset standardointitarpeet tulee ennakoida ja priorisoida
• Standardointiin osallistumista ja vaikuttamista edistävät keinot on määriteltävä. Erityisesti on huomioitava pk-sektori.
• Standardointia on hyödynnettävä vahvemmin innovaatiotoiminnan työkaluna.
• Strategisen standardoinnin ymmärrystä ja osaamista tulee laajentaa ja vahvistaa kilpailukykyä edistävissä organisaatioissa sekä korkeamman asteen oppilaitoksissa, insinööritieteiden lisäksi myös kauppa- ja oikeustieteissä.

Standardoinnin aseman nostaminen yhdeksi kilpailukykyä edistäväksi työkaluksi edellyttää kansallista standardointistrategiaa. Suomessa tarvitaan ministeriöiden, elinkeinoelämän edustajien, kilpailukykytoimijoiden ja standardointiorganisaatioiden yhteistä keskustelua ja päätöksentekoa siitä, kuinka standardointi saadaan tehokkaasti tukemaan Suomen kilpailukykyä nyt ja tulevaisuudessa. Strategiassa määriteltyjen toimenpiteiden avulla standardoinnista saadaan laajasti käytetty työkalu niin teollisuus-, kauppa- kuin innovaatiopolitiikkaan.

Esimerkkinä standardoinnin strategisen merkityksen oivaltamisesta ja hyödyntämisestä voi mainita EU:n standardointistrategian ja Yhdysvaltojen uusien, kriittisten teknologioiden standardointistrategian keinoineen ja toimenpiteineen.

Euroopassa ja muissa maissa standardointia hyödynnetään tiiviinä osana kilpailukykytoimintaa. Suomessa kilpailukykyä edistävät toimijat eivät useinkaan sisällytä standardointia keinovalikoimiinsa.

Standardointistrategia hallitusohjelmassa

Nostamalla standardointi keskeiseksi teollisuus-, kauppa- ja innovaatiopolitiikan välineeksi, hallitus ja eduskunta vauhdittavat suomalaisen korkean teknologian menestymistä globaaleilla ja sisämarkkinoilla. Tätä tukeakseen on Suomen laadittava oma kansallinen standardointistrategia. Muuten annamme kilpailuetua maille, jotka jo käyttävät standardeja strategisesti hyödykseen.

Euroopassa standardit ovat tärkeä työkalu

Euroopan unioni julkaisi 2.2.2022 ensimmäisen standardointistrategiansa, jossa se määritteli eurooppalaisen standardoinnin painopisteet ja tarvittavat kehitystoimenpiteet, joiden avulla pystytään vahvistamaan Euroopan asemaa maailmanlaajuisessa standardoinnissa. EU:n mukaan standardit muodostavat kilpailukyvyn perustan, ja osallistumalla maailmanlaajuiseen standardointiin huolehditaan Euroopan teknologisesta itsenäisyydestä, riippuvuussuhteiden vähentämisestä sekä EU:n arvojen suojelusta.

Eurooppalaisen standardointistrategiaan on kirjattu seuraavat tavoitteet ja keinot:

• Strategisten standardointitarpeiden ennakointi ja priorisointi: standardien laadinnan pitää olla nopeampaa ja linjassa Euroopan tavoitteiden ja arvojen kanssa
• Standardointijärjestelmän yhdenmukaistaminen ja hallinnon kehittäminen
• Euroopan johtoaseman vahvistaminen globaalissa standardoinnissa
• Innovaatiotoiminnan tukeminen
• Standardointiosaamisen varmistaminen tulevaisuudessa

Komissio toimeenpanee ensimmäistä standardointistrategiaansa määrätietoisesti ja on nimittänyt sisämarkkinoiden, teollisuuden, yrittäjyyden ja pk-yritystoiminnan pääosaston (DG GROW) varapääjohtajan Maive Ruten standardoinnista vastaavaksi johtajaksi (Chief Standardization Officer). Komissio on perustanut standardoinnin korkean tason foorumin (High Level Forum, HLF) alaryhmineen. Suomesta HLF:n edustajana on toiminut työ- ja elinkeinoministeriön työllisyys ja toimivat markkinat -osaston osastopäällikkö Jan Hjelt.

EU paneutuu tällä hetkellä standardoinnin tarjoamiin mahdollisuuksiin muun muassa vihreässä siirtymässä, digitalisaatiossa, kriittisissä raaka-aineissa ja horisontaalisissa teemoissa, kuten koulutus ja osaaminen. EU:n standardointistrategiassa tuodaan esille myös covid-19-rokotteiden ja -lääkkeiden tuotanto, kriittisten raaka-aineiden kierrätys, puhtaan vedyn arvoketju, vähähiilinen sementti sekä sirujen sertifiointi ja datastandardit.

Geopoliittinen murros ja standardointi

Suurvaltakilpailu näkyy myös standardointiareenoilla, etenkin uusiin teknologioihin liittyen. Kiinan aktivoituminen maailmalaajuisessa standardoinnissa on ollut nähtävissä jo parin vuosikymmenen ajan. Kiina tavoittelee vahvasti uusien, kriittisten teknologioiden standardoinnin kautta markkina-alueiden ylivaltaa ja laajentamista.

Kiinan toiminta on lisännyt myös Yhdysvaltojen aktiivisuutta maailmalaajuisessa ISO-standardoinnissa, vaikka Yhdysvallat ei juurikaan itse hyödynnä ISO-standardeja. EU reagoi käynnissä olevaan arvomaailmakamppailuun ja suurvaltakilpailuun omalla standardointistrategiallaan.

Yhdysvaltojen 4.5.2023 julkaisemassa kansallisessa standardointistrategiassaan uusille, kriittisille teknologioille (National Standards Strategy for Critical and Emerging Technologies, CET’s ) priorisoidaan samoja keinoja kuin EU:n standardointistrategiassa.

Strategiassaan Yhdysvallat pyrkii

• lisäämään investointeja standardointia edeltävään tutkimukseen, innovaatiotoimintaan ja huipputieteen edistämiseen
• kasvattamaan yritysten ja tutkimuslaitosten sekä muiden sidosryhmien aktiivista osallistumista standardointityöhön
• vahvistamaan standardointiosaamista korkeamman asteen oppilaitoksissa, teollisuudessa ja pienissä ja keskisuurissa yrityksissä sekä kansalaisyhteiskunnassa
• turvaamaan kansainvälisen standardointityön integriteetin, avoimuuden ja riippumattomuuden.

Ruotsin kansallinen standardointistrategia

Ruotsi on hyödyntänyt standardointia strategisesti kilpailukykynsä vahvistamiseksi jo vuosia. Ruotsin kansallinen standardointistrategia (2015) on tukenut maan kilpailukykyä edistäviä toimenpiteitä vahvasti. Ruotsi onkin noussut pohjoismaista aktiivisimmaksi maaksi maailmanlaajuisessa ISO-standardoinnissa.

Ruotsin strategiassa määritellään visio standardoinnille, kolme pilaria, joilla on alatavoitteet sekä priorisoidut alat.

Ruotsin standardoinnin kolme pilaria:

1. Ennakointi & fokus; oikea ajoitus ja sellaisten alojen tunnistaminen, jotka ovat tärkeitä kilpailukyvyn näkökulmasta.
2. Saavutettavuus & käytettävyys, jossa tavoitellaan yhdenmukaisuutta ja selkeyttä.
3. Tieto & ymmärrys, eri avaintahojen laaja sitoutuminen mukaan lukien päättäjät.

Näiden lisäksi ruotsalaiselle standardointitoiminnalle on strategiassa asetettu tavoitteiksi muun muassa:

• Ruotsi vahvistaa merkitystään kansainvälisessä standardoinnissa
• Standardien rooli lainsäädännön rinnalla tunnistetaan
• Ruotsalaisista innovaatioista tulee globaaleja standardeja
• Ruotsalaiset sidosryhmät tietävät ja ymmärtävät, miten ne voivat hyödyntää standardeja vahvistamaan omia toimintojaan