Standardointi edistää talouskasvua ja tuottavuutta
Uuden standardien makrotaloudellisia hyötyjä tarkastelevan tutkimuksen mukaan standardeista on merkittävää hyötyä talouskasvun edistämisessä. Suomen vuosittaisesta BKT:n kasvusta noin 260 miljoonaa euroa on liitoksissa standardeihin, viennin kasvusta noin 135 miljoonaa euroa, arvioidaan vastajulkaistussa tutkimuksessa. Tutkimuksessa on tarkasteltu kaikkia Pohjoismaita ja Alankomaita.
Macroeconomic Benefits of Standardisation -tutkimuksen mukaan standardointi on yhteydessä noin 9 prosentin kasvuun viennissä viimeisten 25 vuoden aikana Pohjoismaissa ja Alankomaissa. Standardointi on liitoksissa työn tuottavuuden kasvuun huikeat 25 prosenttia vuosina 1970–2019. Nykyään jokainen työntekijä tuottaa yli kaksi kertaa enemmän kuin viisikymmentä vuotta sitten, ja neljäsosa tästä tuottavuuden kasvusta on suoraan standardeihin yhdistettävissä.
“Tämä osoittaa standardoinnin keskeisen roolin talouskasvun vauhdittajana. Pohjoismaat ja Alankomaat ovat erittäin innovatiivisia ja tuottavia maita, joissa eurooppalaiset standardit ovat laajalti käytössä. Pienet, avoimet taloudet hyötyvät standardoinnista suuresti, koska se auttaa purkamaan kaupan esteitä”, sanoo CENin ja CENELECin pääsihteeri Elena Santiago Cid.
Raportissa arvioidaan, että jos standardointityö jatkuu nykyiseen tahtiin, Pohjoismaiden ja Alankomaiden yhteenlaskettu BKT kasvaa vuosittain 2,6 miljardilla eurolla ja vienti 2 miljardilla eurolla. Jos standardointi lisääntyy, voidaan odottaa tätäkin suurempaa kasvua.
“Standardit vaikuttavat niin Suomen kuin muiden maiden kilpailukykyyn. Suomessakin standardit tulisi ottaa käyttöön yhtenä strategisena kilpailukykyä edistävänä työkaluna, sillä muuten annamme kilpailuetua muille maille. Tarvitsemme kansallisen standardointistrategian, jotta kykenemme käyttämään standardien tarjoamat, vielä käyttämättömät, mahdollisuudet Suomen hyödyksi”, toteaa Suomen Standardisoimisliiton toimitusjohtaja Helena Vänskä.
Standardit hyödyttävät koko yhteiskuntaa
Yhteenvetona tutkimuksessa korostetaan, että standardoinnilla on merkittäviä ulkoishyötyjä ja että standardointityöhön on tärkeää kannustaa entistä voimakkaammin. Standardoinnin myönteiset vaikutukset heijastuvat standardointiin osallistuvien yritysten ulkopuolelle, minkä asiakkaat, toimialat ja koko yhteiskunta kokevat merkittävinä hyötyinä.
Standardoinnin hyötyjen ymmärtäminen on arvokasta päätöksentekijöille, yrityksille ja koko yhteiskunnalle. Kun yhteiskunta edistää standardointia ennakoivasti, mukaan luettuna mahdolliset valtiolliset tuet ja kannusteet, on mahdollista vauhdittaa yleistä kehitystä ja kestävää talouskasvua.
“Standardeilla on keskeinen rooli moderneissa kansantalouksissa. Ne ovat kansainvälisen kaupan kannalta kriittisiä ja edistävät innovaatioita, mahdollistavat hyvän yhteentoimivuuden, parantavat laadunvalvontaa ja edistävät reilua kilpailua. Standardeja käyttämällä organisaatiot voivat valjastaa nämä hyödyt sekä omaksi että yhteiskunnan hyväksi”, sanoo Øyvind Vennerød, Menon Economicsin johtava analyytikko.
Tietoa tutkimuksesta
Tutkimuksen on tehnyt Menon Economics, joka on arvostettu talouden alaan erikoistunut konsultointiyritys. Raportin tilasi vuonna 2023 kuusi standardointiorganisaatiota yhteishankkeena: Swedish Institute for Standards (SIS), Danish Standards (DN), Standards Norway (SN), Suomen Standardisoimisliitto (SFS), Icelandic Standards (IST) ja Royal Netherlands Standardization Institute (NEN).
Tutkimus:
Macroeconomic Benefits of Standardisation, Menon Economics, Publication No 43/2023
Yhteenveto tutkimusraportista
Lisätietoa:
Karina Vikman
Lue lisää:
- Tiedote: EU vahvistaa kilpailukykyään standardoinnilla
- Uutinen: Komissio vahvistaa Euroopan roolia standardoinnissa – Korkean tason foorumi aloitti työnsä
- Uutinen: Yhdysvallat vahvistaa asemaansa kansainvälisessä standardoinnissa – Suomi tarvitsee kansallisen standardointistrategian
- Blogi: Suomi tarvitsee kansallisen standardointistrategian