Rehellinen tilannekuva, innovaatioita ja standardeja – näin vihreä siirtymä onnistuu
Helsingissä aurinko paahtoi heti aamusta 24. toukokuuta, kun Aleksanterinkadulle ilmestyi SFS Suomen Standardien kyltti opastamaan perille Valkoiseen saliin. SFS:n 100-vuotisjuhlavuoden seminaari Vihreä siirtymä tulevaisuuden standardina houkutteli paikalle noin 200 vierasta kuulemaan suoraa ja ajankohtaista puhetta Suomen kyvystä edistää vihreää siirtymää. Millaisia ajatuksia nimekäs puhujakaarti esitti vihreän siirtymän toteuttamisesta ja Suomen roolista siinä?
”Ilmastonmuutos on globaali ongelma, jopa tragedia horisontissa, joka pyritään estämään vihreällä siirtymällä”, sanoi tapahtumassa puhunut IFRS-säätiön johtokunnan puheenjohtaja Erkki Liikanen. Kyse ei kuitenkaan ole vain ilmastonmuutoksen hillinnästä. Vihreä siirtymä on laajempi yhteiskunnallinen muutos, jonka vaikutukset ulottuvat niin talouteen kuin ihmisten arkeen.
Vihreästä siirtymästä on tullut 2020-luvun merkittävimpiä yhteiskunnallisia kysymyksiä EU:n Green Deal -strategian myötä. Strategia tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä ja 55 prosentin päästövähennyksiä 2030 mennessä. Tavoitteiden saavuttaminen vaatii paljon. Miten vihreästä siirtymästä tehdään todellisuutta ja miten Suomi asemoituu suhteessa muutokseen?
Juontaja Jesse Kamras kutsui ensimmäisenä lavalle SFS:n hallituksen puheenjohtajan Kim Hagströmin. Hagström sanoi standardien heijastavan aina maailman tilaa. Vihreä siirtymä koskettaa joka alaa ja jokaista yksilöä. Onnistuakseen se tarvitsee uudenlaista osaamista sekä tiedon ja taidon jakamista. Tähän tarvitaan standardeja.
Suurvallat, kuten Kiina ja Yhdysvallat, ovat jo vuosia käyttäneet standardeja ja standardointityötä maailmanlaajuisen asemansa vahvistamiseen teknologian eri osa-alueilla. Eurooppa havahtui tähän vasta vuonna 2022, kun Euroopan unioni julkaisi ensimmäisen standardointistrategiansa. Suomi seuraa samoja jalanjälkiä, sillä hallitusohjelmaan on kirjattu kansallisen standardointistrategian laatiminen työ- ja elinkeinoministeriön johdolla.
Aikaa ei ole, vihreä siirtymä tehdään nyt
Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen korosti esityksessään Green transition globally – what is important to know?, että vihreä siirtymä on tehtävä nyt eikä huomenna. Meillä on vain yksi planeetta, mutta käytämme melkein neljän verran resursseja. Ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan markkinamekanismeja ja standardeja.
Pietikäisen mukaan standardeja kaivataan erityisesti esimerkiksi kiertotalouden ja energiaratkaisujen onnistuneeseen toteuttamiseen sekä biodiversiteetin säilyttämiseen. Hän muistutti myös, että silloin kun tieteen tekijöiden ja poliitikkojen puheiden välillä on kuilu, on aina luotettava tieteeseen; poliitikot eivät voi päättää, miten nopeasti ilmastonmuutos etenee.
Euroopassa tehdään jo paljon ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi ja vihreän siirtymän edistämiseksi. EU:n hankkeet vievät arkeamme suuntaan, jossa kiertotalous nousee keskiöön. Lähitulevaisuudessa kaiken on oltava korjattavaa ja kierrätettävää. EU:n standardointistrategiassa korostetaan sitä, että standardit olisi laadittava vauhdikkaammin. Vihreä siirtymä edellyttää uusia standardeja markkinoille viipymättä.
Standardeista jatkettiin aamun ensimmäisessä paneelikeskustelussa, kun Pietikäisen seuraan liittyivät Erkki Liikanen, CEN-CENELECin pääsihteerin Elena Santiago Cid sekä kiertotalouteen ja vihreään siirtymään erikoistunut suurlähettiläs Anne Vasara.
Panelistit painottivat, että Suomella on käsissään taloudellinen mahdollisuus, uudenlaisen kasvustrategian siemen, ja suomalaiset yritykset tekevätkin jo nyt paljon vihreän siirtymän eteen.
Vihreä siirtymä tarjoaa ratkaisuja globaaleihin ympäristöuhkiin. Tässä maailmanlaajuiset standardit astuvat mukaan kuvaan.
Standardien laadinnassa on osattava ennakoida
Elena Santiago Cid korosti standardointiin osallistumisen tärkeyttä. Hän näkee, että kaikki relevantit sidosryhmät tarvitaan mukaan vihreän siirtymän standardointityöhön. Ongelmana on kuitenkin standardointialoitteiden määrä. Resurssit eivät riitä kaikkien toteuttamiseen ja on pystyttävä priorisoimaan. Standardit on myös tärkeää saada ajoissa markkinoille – siksi standardointitarpeita on pystyttävä ennakoimaan.
Erkki Liikasen mukaan markkinalähtöisten standardien lisäksi tarvitaan poliittista johtajuutta ohjaamaan vihreää siirtymää. Hän myös esitteli ISSB-standardia, joka on vuonna 2023 julkaistu globaali kestävyysraportoinnin standardi.
Anne Vasara näki Suomella olevan hyvät mahdollisuudet nousta vedyn tuottamisessa kärkimaiden joukkoon, sillä meillä on runsaasti puhtaasti tuotettua ja edullista sähköä. Vetytaloudesta ylipäätään odotetaan merkittävää tekijää vihreän siirtymän edistämisessä.
”Jos lähdet suunnistamaan etkä tiedä missä olet, et varmasti löydä perille”
Vetytaloudesta jatkoi puheenvuorossaan Vihreä siirtymä – uusiutuvan taloutemme kivijalka St1 Nordicin hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen. Hän korosti, että Suomen kannattaisi kohdistaa investointien painopiste vihreän siirtymän tutkimukseen sekä aiheeseen liittyviin innovaatioihin – ja standardointiin.
Anttonen painotti, että Suomella on fantastinen mahdollisuus ottaa johtava asema, kun uusia energiaratkaisuja tehdään. Meillä on runsaasti vihreän siirtymän kannalta tarpeellista osaamista, mutta meidän pitää saada osaamisemme leviämään globaalille tasolle, pelkkä Eurooppa ei riitä. Anttonen vertasi tilannetta mahdollisuuteen, jonka Nokia käytti aikanaan patentoidessaan matkapuhelinten tekniikkaa ja luodessaan alan standardeja. Sama voisi toistua vihreän siirtymän osalta.
Vihreää siirtymää on hidastanut väittely siitä, onko ilmastonmuutos totta vai ei. Lukujen ja tieteen valossa asia on kiistaton – ja niitä täytyy uskoa. Suurena haasteena on myös, että sähkönkulutus jatkaa kasvuaan. Esimerkiksi tekoäly ja muu tietotekniikka tarvitsevat merkittävästi ja aina vain enemmän sähköä. Miten saadaan energiajärjestelmä muutettua fossiilisista uusiutuviin ja samalla varmistettua sähkön riittävyys?
Ratkaisuna horisontissa siintää vetytalous, mutta siihen ei ole varaa siirtyä nykyisillä hinnoilla eikä vielä tekniikallakaan. Jotta uudet energiaratkaisut saadaan kannattaviksi, tarvitaan tuotekehitystä, tutkimusta ja innovaatioita – ja innovaatiot tarvitsevat standardeja. Anttonen kuulutti rehellisen tilannekuvan tärkeyttä. ”Jos lähdet suunnistamaan etkä tiedä missä olet, et varmasti löydä perille”, hän kuvasi.
Globaalia energiajärjestelmää ei uusita hetkessä, vaan puhutaan vuosikymmenien pituisesta muutoksesta.
”Kirvestä ei siis kannata heittää kaivoon, vaan vähintäänkin se täytyy kaivaa pois sieltä kaivosta”
Puheenvuoronsa jälkeen Anttonen jäi lavalle päivän toiseen paneeliin, johon hänen seurakseen astelivat EK:n vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen, Akkuteollisuuden toimitusjohtaja Pia Vilenius, Paulig Groupin Head of Sustainable Transformation Salla Sulasuo sekä Uponorin VP Sustainability & Regulatory Affairs Ilari Aho.
Paneelissa korostettiin, että vihreän siirtymän tavoitteiden on oltava niin realistisia, että ne pystytään toteuttamaan. Pienet onnistumiset ruokkivat ihmisten uskoa siihen, että siirtymä on mahdollinen.
Vihreään siirtymään tarvitaan uutta tekniikkaa ja standardeja näiden teknisten ratkaisujen suorituskyvyn arviointiin. Tekniikkakaan ei kuitenkaan ratkaise kaikkea, vaan niin lainsäädäntö kuin kuluttajat on saatava mukaan siirtymän toteuttamiseen.
”Kirvestä ei siis kannata heittää kaivoon, vaan vähintäänkin se täytyy kaivaa pois sieltä kaivosta”, kuvasi futuristi Elina Hiltunen seminaarin päättäneessä puheenvuorossaan Miltä tulevaisuus näyttää?
Vihreä siirtymä on siis toden totta mahdollista toteuttaa, jos olemme riittävän sinnikkäitä.
Vaikka tulevaisuutta ei voi varmuudella ennustaa, on – Mauno Koivistoa mukaillen – syytä olettaa, että kaikki käy hyvin. Tulevaisuudesta on vain arvioita, mutta nykyhetkestä on faktoja, joiden perusteella kannattaa ajatella erilaisia vaihtoehtoja tulevaisuusiksi.
Kun on visioitu vaihtoehtoisia tulevaisuuksia, yllätykset eivät ehkä olekaan niin yllättäviä. Joka tapauksessa meillä on Elina Hiltusen mukaan ”taitoa ja tietoa tehdä parempaa maailmaa, ja sitä meidän täytyy tehdä.”
Näihin sanoihin oli hyvä lopettaa seminaari vihreästä siirtymästä. Siirtymästä, joka on ennen kaikkea mahdollisuus. Niin Suomelle kuin koko maailmalle.
Kuvat: Jussi Rekiaro