EU vauhdittaa tekoälyn eurooppalaista standardointia – Suomi tukee työtä omilla vahvuuksillaan
Tekoälyn eurooppalainen standardointi otti kesällä merkittävän askeleen eteenpäin, kun eurooppalaiset standardointijärjestöt CEN ja CENELEC hyväksyivät EU-komission pyynnön tekoälyn standardoimiseksi. Tekoälyn standardoinnilla EU pyrkii varmistamaan kilpailukykynsä tekoälyn kansainvälisellä kentällä eurooppalaisista lähtökohdista. Standardointityön odotetaan valmistuvan lokakuussa 2024 samaan aikaan EU:n tekoälysäädöksen (AI Act) kanssa.
EU kokee jääneensä jälkeen globaalin teknologian kilpajuoksussa ja pyrkii nyt tiiviimpään dialogiin alan vahvojen yritysten kanssa. Kilpailukykynsä vahvistamiseksi EU:n komissio asetti vuonna 2017 HLEGin eli asiantuntijapaneelin muotoilemaan eurooppalaiset tekoälyn suuntaviivat. Niiden ohjaamana on jo kehitetty eri maiden kansallisia tekoälystrategioita, tuotekehitystä ja lainsäädäntöä Euroopassa. Nyt EU:n komission asettama standardointipyyntö mahdollistaa sekä standardien että lainsäädännön valmistelun rinta rinnan. Päätös on merkittävä tekoälyn yhteiseurooppalaisen kehittämisen vauhdittamiseksi nopeasti muuttuvalla alalla.
CEN ja CENELEC hyväksyivät komission standardointipyynnön muutamin tarkennuksin, jotka koskevat erityisesti kuluttajansuojaa ja osallisuutta. Koska tekoälyn etiikka ja lainsäädäntö ovat vasta muotoutumassa, on tärkeää, että alan standardien laadinnassa korostetaan kuluttajansuojaa ja osallisuutta alusta alkaen. Standardointipyyntö onkin edistysaskel turvallisen ja luotettavan eurooppalaisen tekoälyn määrittelyyn.
Suomella on monia vahvuuksia tekoälyn standardointiin
Suomen kilpailukykyvahvuuksia ovat erityisesti innovaatiot ja IT-osaaminen. SFS toimii linkkinä maailmanlaajuisten ja eurooppalaisten standardointiprosessien ja alan kehityksen välillä – ja saa jatkuvasti kyselyitä startup-yrityksiltä yksittäisiin tuotekehitysprosesseihin liittyvistä standardeista. Monesti onkin kiinnostavaa seurata, miten olemassa olevat standardit tukevat tuotekehitystoimintaa.
“Tekoäly on kehittäjiensä summa. Tästä syystä tekoälyn standardointiryhmään on alusta lähtien toivotettu tervetulleiksi alan johtavien tutkijoiden, yritysten ja etujärjestöjen lisäksi myös etiikan asiantuntijoita, opiskelijoita, lapsi- ja nuorisotyön asiantuntijoita, palvelumuotoilijoita sekä muita järjestöjä ja alasta kiinnostuneita yksityishenkilöitä. Alalla julkaistiin juuri ensimmäinen kansainvälisesti hyväksytty tekoälyn yleiskuvaus. Yhteistyön tuloksena saimme siihen mukaan näkemyksemme tekoälyn läpinäkyvyydestä”, sanoo puheenjohtaja Cristina Andersson kansainvälistä tekoälyn standardia seuraavasta suomalaisesta standardointiryhmästä SR 315 Tekoäly.
SFS kannustaa kansainvälisen standardointiohjeistuksen mukaisesti erilaisia organisaatioita ja asiantuntijoita osallistumaan standardien valmisteluun eri alojen standardointiryhmissä. Suomesta on osallistuttu tekoälyn maailmanlaajuiseen standardointityöhön vuodesta 2018.
Sanastotyöpaja tekoälyn standardoinnista
Tekoälyn eurooppalaisen ja maailmanlaajuisen standardoinnin lisäksi SR 315 valmistelee suomalaista tekoälyn sanastoa. Työ alkoi 7.11. webinaarilla Tekoälystandardien suomenkieliset termit.