Siirry sisältöön
19.10.2021 Artikkeli

Oikeita ilmastopäätöksiä standardien pohjalta

Ilmastonmuutos vaatii meiltä tekoja. Jotta ne auttavat aidosti hillitsemään maapallon lämpenemistä, niiden on pohjauduttava oikeaan tietoon.

Ilmastonmuutos näkyy miltei päivittäin uutisissa: metsäpaloja, tulvia, hurrikaanituhoja. Monet organisaatiot ovatkin valtioiden tavoin asettaneet itselleen ilmastotavoitteita. Kehitys on hyvä, mutta perustuvatko tehtävät toimenpiteet oikeisiin tietoihin ja vievätkö ne päästöjä varmasti alaspäin?

”Toimenpiteiden vaikutukset ilmastonmuutokseen täytyy mitata tieteellisesti oikeaksi todetulla tavalla ja niissä täytyy ottaa kokonaisuus huomioon. Tässä kuvaan tulevat mukaan standardit”, toteaa VTT:n johtava tutkija Tiina Pajula.

Päätöksiä tiedon pohjalta

Hiilijalanjälki on hyvä esimerkki, sillä se auttaa tarkastelemaan koko toimitusketjun ilmastovaikutuksia ja kehittämään vähähiilisiä ratkaisuja. Sitä voidaan hyödyntää muun muassa tuotesuunnittelussa, hankinnoissa, tuotantomenetelmien ja kuljetusvaihtoehtojen valinnoissa sekä tuotteen kierrättämisen ja käytöstä poistamisen prosessien kehittämisessä.

ISO 14067 -standardi antaa tarkat ohjeet, miten hiilijalanjälki pitää laskea tuotteen tai palvelun elinkaaren ajalta, mitä laskelmassa pitää ottaa huomioon, miten rajataan, miten päästöjä osoitetaan eri toiminnoille sekä millainen on hiilijalanjäljen selvitysraportti.

Standardien käyttö varmistaa, että päätökset tehtävistä toimenpiteistä pohjautuvat oikeaan tietoon. Laskelmat ovat silloin myös vertailukelpoisia keskenään.

Jos standardeja ei käytetä, laskelmia voidaan tehdä hyvin monella tavalla. Tulokset eivät välttämättä ole luotettavia, ja pahimmillaan ne voivat johtaa väärin johtopäätöksiin ja toimenpiteisiin, jotka eivät autakaan ilmastonmuutoksen torjumisessa.

”Fossiilisista raaka-aineista siirtyminen uusiutuviin voi tuntua oikealta ratkaisulta, mutta jossain tilanteissa uusiutuvan materiaalin käyttöönotto voi vaatia paljon energiaa ja kemikaaleja käyttäviä prosesseja. Aina on katsottava kokonaisuutta.”

Stoppi viherpesulle

Monet organisaatiot väittävät jo olevansa hiilineutraaleja, vaikka ei ole selvää, mitä se tarkoittaa ja miten sitä mitataan. Tähän on tekeillä standardi, joka valmistuu vasta parin vuoden päästä.

Jo nyt on kuitenkin selvää, että standardin mukaan hiilineutraalius tulee edellyttämään ensin omien päästöjen minimoimista ja vasta sitten jäljelle jääneet päästöt voidaan kompensoida. Silloinkin on investoitava kompensaatiohankkeisiin, jotka poistavat hiiltä ilmakehästä aidosti ja pysyvästi.

”Markkinoilla on yrityksiä, jotka eivät pyri pienentämään päästöjään, vaan kuittaavat kaikki päästönsä kompensoimalla. Kun hiilineutraaliusstandardi valmistuu, tällaiset yritykset eivät voi väittää olevansa hiilineutraaleja sen mukaisesti”, Pajula korostaa.

Näin standardit auttavat viemään pohjan viherpesulta. Omaa toimintaansa oikeasti kehittävät yritykset eivät silloin jää sellaisten jalkoihin, jotka vain kikkailevat numeroilla.

Hiilineutraaliuden tavoin vielä työstettävänä on kiertotalouden ja luonnon monimuotoisuuden eli biodiversiteetin standardeja. Aiheet ovat erittäin monitahoisia, joten sopivien indikaattoreiden kehittäminen on työlästä.

”On löydettävä kultainen keskitie, joka antaa riittävän tarkat ohjeet muttei ole liian monimutkainen sovellettavaksi käytäntöön. Lisäksi mittaamisessa tarvittavan tiedon on oltava saatavilla järkevästi.”

Biomateriaalien käytön standardisointi kiinnostaa erityisesti suomalaisia, sillä teollisuus käyttää paljon metsistä saatavia raaka-aineita.

Riskit hallintaan

Päästöjen hillitsemisen lisäksi ympäristöstandardeja voidaan hyödyntää ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja muutoksiin liittyvien riskien arvioimisessa.

Ympäristöstandardien peruspilarin ISO 14001:n periaatteisiin kuuluu se, että organisaation on arvioitava omaa toimintaympäristöään ja sieltä tulevia ympäristöriskejä ja -mahdollisuuksia. Kun ne on tunnistettu, voidaan määrittää tavoitteet, toimenpideohjelma sekä etenemisen seuranta.

Ilmastonmuutoksen sopeutumisellekin on jo olemassa ISO 14090 -standardi. Se antaa ohjeita siitä, miten ilmastonmuutokseen varautuminen kannattaa sisällyttää organisaation suunnitteluun, päätöksentekoon ja toimenpiteisiin. Se auttaa myös organisaatioita osoittamaan sijoittajille, vakuutusyhtiöille ja kumppaneille, että ne ovat ajan tasalla ja valmiita mukauttamaan toimintaansa.

Pajula korostaa, että standardeja tarvitaan ilmastopolitiikan tueksi.

”Niiden avulla pyritään tukemaan päätöksentekoa eri tasoilla ja varmistamaan, että kaikki voivat tehdä tiedon pohjalta oikeita päätöksiä – valtiot, organisaatiot sekä kuluttajat kaupassa käydessään.”

Teksti: Anne Hänninen

Tutustu myös:

Ympäristö ja kestävä kehitys
ISO 14000 Ympäristöjohtamisen standardisarja
Standardit ovat vastuullisuuden työkaluja
Kemi hakee vetovoimaa ympäristöstandardista
Biodiversiteetin standardisointityö alkaa ISOssa
Kiertotalouden standardeilla kohti kestävää kehitystä