19.10.2021 Artikkeli

Olemmeko valmiita kohtaamaan meitä uhkaavia riskejä?

Koronapandemia pääsi yllättämään. Se on kurittanut maailmaa rankalla kädellä mutta toivottavasti myös opettanut jotakin: sen, että maailmanlaajuiset katastrofit ovat mahdollisia. Ne ovat mahdollisia myös tulevaisuudessa, ja siksi niihin on varauduttava.

World Economic Forumin Globaalit riskit -raportin mukaan suurimpia uhkia tulevaisuudessa ovat muun muassa

Korona vei hetkeksi huomion ilmastoon liittyvistä uhkista, mutta ne eivät ole kadonneet minnekään. Ilmasto lämpenee ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen järkyttää luonnon tasapainoa. Ihmisten liikkuminen rajojen yli mahdollistaa tartuntatautien leviämisen pandemioiksi. Kaikkialle ulottuva digitalisaatio tekee ihmisten yksityisyyden, monet palvelut ja toiminnot haavoittuviksi erilaisten kyberuhkien edessä.

Miten voimme varautua uhkiin ja rakentaa entistä kestävämpiä yhteiskuntia? Tähän tarvitaan tehokasta globaalia yhteistyötä, tiedon jakamista ja koordinointia. Standardit ovat yhteistyön tuloksena syntyviä välineitä, joilla toimintaa ja viestintää voidaan yhdenmukaistaa.

On olemassa tuhansia standardeja, jotka auttavat yhteiskuntia hallitsemaan ja vähentämään riskejä ja vahvistamaan kykyään kestää kriisejä, mutta jotka lisäksi edistävät suoraan myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.

Apua koronasta toipumiseen

Maailmanlaajuisen standardointijärjestö ISOn kokoama työryhmä on työstänyt ohjeistuksen ISO/TS 22393 Security and resilience — Community resilience — Guidelines for planning recovery and renewal avuksi niin koronapandemian välittömiin vaikutuksiin kuin pitkän tähtäimen suunnitteluunkin. Se käsittelee muun muassa peruspalvelujen ja matkustuksen uudelleen käynnistämistä, koulujen avaamista, kaupankäynnin ja ravintola-alan toipumista taloudellisesti sekä kaikkein heikommassa asemassa olevien jatkuvaa tukemista.

”ISO/TS 22393 päätettiin standardin sijaan julkaista ensin teknisenä spesifikaatioina, näin se saatiin nopeammin käyttöön eli jo syksyllä 2021”, kertoo SFS:n asiantuntija Janne Kalli.

”Tämä on hyvä asia, tarve on suuri juuri nyt. Organisaatioiden kannattaa ehdottomasti helpottaa koronakriisistä palautumistaan ohjeistusta hyödyntäen. Se korotetaan standardiksi myöhemmin.”

Paremmin varautuneena tuleviin kriiseihin

Kestävyyttä ja muutosjoustavuutta voi vahvistaa jatkuvuuden- ja riskienhallinnan standardeilla. Riskienhallinta ja toiminnan jatkuvuuden turvaaminen ovat organisaation olemassaolon kannalta keskeisiä toimintoja, olipa kyseessä yritys, julkishallinnon organisaatio, järjestö tai vaikkapa yhdistys. Varautuminen ennalta mahdollisiin kriiseihin auttaa toipumaan niistä nopeammin, pienemmillä vahingoilla ja kustannuksilla.

Jatkuvuuden- ja riskienhallintaan liittyviä standardeja ovat

ISO 31000 on ohjeistusta antava standardi, ja ISO 22301 on vaatimuksia esittelevä hallintajärjestelmästandardi. Molempia voi käyttää yhdessä toisiaan täydentäen. Standardeista on kesällä 2021 julkaistu SFS käsikirja 18 – Riskienhallinta ja liiketoiminnan jatkuvuus. Käsikirjassa käsitellään standardeja sekä yksittäin että toisiinsa verraten. Standardien käyttöönoton ja hyödyntämisen helpottamiseksi käsikirja esittää myös, miltä organisaation standardoitu ja kokonaisvaltainen riskienhallinta näyttää käytännössä.