Vahvat sisämarkkinat tarvitsevat vahvan eurooppalaisen standardointijärjestelmän
Standardit eivät ole pelkästään teknisiä yksityiskohtia vaan avaintekijöitä mahdollistamassa sekä EU:n että Suomen kestävää kehitystä ja taloudellista menestystä. Jotta menestys ja hyvinvointi turvataan myös tulevaisuudessa, on sisämarkkinoiden toimivuus varmistettava vakaalla eurooppalaisella standardointijärjestelmällä. Eurooppalainen standardointi kiinteänä osana toimivaa sisämarkkinaa on geopoliittisesti yhä tärkeämpi Euroopan kilpailukyvyn vahvistamisessa.
Tämän sivun sisältö:
Standardi – mikä ja miksi
Standardit ovat markkinalähtöisiä ja yhteisesti sovittuja ohjeita, määritelmiä tai vaatimuksia. Niitä laaditaan tuotteiden, palveluiden tai prosessien laadun, turvallisuuden, yhteensopivuuden tai tehokkuuden varmistamiseksi. Lue lisää: Mikä on standardi?
Eri sidosryhmät, kuten teollisuus, hallinto, tutkimus ja kuluttajajärjestöt, laativat standardeja yhteistyössä. Niitä laaditaan globaalilla, eurooppalaisella ja kansallisella tasolla. Suomessa SFS-tunnuksella vahvistetuista standardeista 97 prosenttia on eurooppalaisia tai maailmanlaajuisia, ja myös kotimarkkinamme toimii pääosin niiden mukaisesti.
Tutustu yritysten kokemuksiin standardien hyödyistä.
Miksi standardeihin kannattaa vaikuttaa osallistumalla niiden valmisteluun? Osallistumalla voi
- vahvistaa kilpailukykyään: yritykset, jotka ovat mukana laatimassa standardeja, voivat varmistaa, että niiden teknologiat, palvelut, tuotteet tai innovaatiot ovat standardinmukaisia, jolloin markkinoille pääsy ja kaupankäynti helpottuvat
- edistää reilua kilpailua: standardeja laaditaan yhteistyössä ja konsensuksessa eri maiden ja toimijoiden kesken, jolloin ne mahdollistavat tasapuolisen kilpailun ja estävät yksittäisten maiden tai yritysten asettamien kaupanesteiden syntymisen
- vaikuttaa säädöksiin: EU-lainsäädännössä viitataan monesti standardeihin, joten vaikuttaminen niihin on tapa vaikuttaa myös tuleviin säädöksiin.
Verkostoitumalla standardointityössä muiden toimijoiden kanssa osallistujat ovat aina alansa uusimman tiedon äärellä. Standardointi on yrityksille väline, jonka avulla niillä on mahdollisuus levittää omaa teknologiaansa tai innovaatioitaan.
Standardoinnin maailmankartta
Euroopassa standardointi on organisoitu EU-asetuksen 1025/2012 mukaisesti siten, että standardointijärjestöt CEN (muut kuin sähkö- ja teleala), CENELEC (sähköala) ja ETSI (teleala) vastaavat eurooppalaisesta standardoinnista omilla vastuualueillaan.
Myös maailmanlaajuinen standardointi on jakautunut vastaavasti kolmelle organisaatiolle.
Suomessa standardoinnista vastaavat työ- ja elinkeinoministeriön ilmoituksen 556/2013 mukaisesti SFS Suomen Standardit ry, SESKO ry ja Traficom, jotka toimivat Suomen kansallisina standardointieliminä.
SFS:n vastuulla olevista standardointikohteista on noin 70 prosenttia delegoitu alakohtaisille organisaatioille, niin kutsutuille toimialayhteisöille. Tämä Euroopassa poikkeuksellinen toimialakohtainen organisoitumismalli syntyi jo 100 vuotta sitten, kun standardointi Suomessa käynnistyi.
Standardien merkitys sisämarkkinoille ja Euroopan asemaan globaalisti
Eurooppalaiset standardit mahdollistavat sisämarkkinoiden yhtenäisyyden ja toimivuuden. Ilman niitä kansalliset edut ja säännökset ajavat sisämarkkinoiden yli. Yhtenäisen eurooppalaisen standardointijärjestelmän avulla luodaan ennakoitava liiketoimintaympäristö, edistetään luottamusta ja kasvua.
Eurooppalaisten standardien avulla sisämarkkinat voivat järjestelmällisesti helpottaa kauppaa, vähentää byrokratiaa ja varmistaa vakaan laadun ja turvallisuuden kaikkialla Euroopassa. EU:n on varmistettava, että sisämarkkinat ovat kestäviä ja kilpailukykyisiä myös tulevaisuudessa.
Eurooppalaisen standardoinnin viitekehys sekä EU:n standardointipolitiikkaa tukevat säännöt vahvistetaan eurooppalaista standardointia koskevassa asetuksessa (EU) N:o 1025/2012. Asetus suosittaa käyttämään unionin lainsäädäntöä ja politiikkaa tukevia eurooppalaisia standardeja. Nämä yhdenmukaistetut eli harmonisoidut standardit yhdenmukaistavat sääntelyä, luovat tasapuoliset toimintaedellytykset sekä poistavat kaupan ja innovoinnin esteitä.
Standardien käyttämistä säädösten jatkeina käsiteltiin ensimmäisen kerran niin kutsutun uuden lähestymistavan (New Approach) päätöslauselmassa vuonna 1985, joka myöhemmin on päivitetty NLF-periaatteeksi (New Legislative Framework). Perussäädös on nykyisin standardointiasetus vuodelta 2012.
Standardoinnin toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi vuoden 2012 jälkeen. Euroopan komissio järjestikin julkisen kuulemisen vuonna 2024, jolla se keräsi tietoa asetuksen ajantasaisuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta. Komission tavoitteena on selvittää, onko asetus yhä riittävä ottaen huomioon globalisaation synnyttämät uudet mahdollisuudet ja haasteet, ja voidaanko sen avulla varmistaa turvallisuutta sekä tukea vihreää ja digitaalista siirtymää.
Eurooppalaisten aktiivinen osallistuminen maailmanlaajuiseen standardointiin antaa eurooppalaisille yrityksille mahdollisuuden vaikuttaa globaaleihin talouden ja teknologian pelisääntöihin ja kehityssuuntiin. Osallistuminen maailmanlaajuisten standardien muotoiluun edistää eurooppalaisten arvojen – avoimuuden, vuoropuhelun ja yhteistyön – leviämistä, innovaatioiden maailmanmarkkinoille pääsyä ja käyttöönottoa ja varmistaa näin Euroopan teollisuuden globaalin kilpailukyvyn.
Vuonna 1991 eurooppalainen standardointijärjestö CEN ja maailmanlaajuinen ISO solmivat niin kutsutun Wienin sopimuksen tarkoituksenaan eurooppalaisten ja globaalien standardien yhdenmukaisuuden lisääminen ja päällekkäisen työn vähentäminen. Sähköteknisen alan eurooppalainen standardointijärjestö CENELEC ja maailmanlaajuinen IEC olivat solmineet vastaavan sopimuksen Luganossa vuonna 1990. Tätä jatkettiin vuonna 1996 Dresdenissä ja vuonna 2016 CENELECin ja IEC:n sitoutuminen standardien yhdenmukaisuuden lisäämiseen vahvistettiin niin kutsutulla Frankfurtin sopimuksella.
Lue myös:
SESKO: Globaalia kilpailukykyä eurooppalaisilla standardeilla
Monilla mailla, kuten Yhdysvalloilla, Kiinalla ja Saksalla, on päämäärätietoiset strategiat standardointiin. Ne ovat perustaneet työryhmiä elinkeinoelämän ja akateemisen maailman edustajista sekä valtion toimijoista tunnistamaan kansallisia tarpeitaan. Näiden tarpeiden perusteella ne pyrkivät aktiivisesti vaikuttamaan kansainväliseen standardointiin, jotta standardit hyödyttäisivät parhaalla mahdollisella tavalla niiden omaa teollisuutta, turvallisuutta ja poliittisia ohjelmia.
Yhdysvallat julkaisi vuonna 2023 uusien, kriittisten teknologioiden standardointistrategian (Critical and Emerging Technologies, CETs), jonka tarkoituksena on vahvistaa Yhdysvaltojen kilpailukykyä ja johtoasemaa kansainvälisessä standardointityössä. Strategiassa muun muassa nostetaan esiin Kiinan vahva asema uusien, kriittisten teknologioiden standardoinnissa, jolla Kiina tavoittelee ylivaltaa ja markkina-alueiden laajentamista.
Ruotsin hallitus reagoi kiristyvään globaaliin kilpailuun esittämällä vuoden 2025 budjettiin standardoinnin määrärahojen nostoa 45 prosentilla. Tällä se osoittaa ymmärtävänsä standardoinnin merkityksen yhteiskunnan kehitykselle ja kilpailukyvylle. Ruotsin hallitus pitää tärkeänä, että maan etuja kyetään valvomaan ja edistämään tehokkaasti kansainvälisessä standardoinnissa.
Suomessa vuonna 2023 valtionavun osuus standardoinnin rahoituksesta oli 13 prosenttia eli 1,3 miljoonaa euroa, ja vuodelle 2024 valtio vähensi rahoitustaan 30 prosenttia. SFS rahoittaa suomalaista standardointia pääosin standardien myyntituloilla. Vuonna 2023 niiden osuus toiminnan koko rahoituksesta oli 81 prosenttia.
Lue lisää strategisesta standardoinnista.
EU:n standardointistrategia
Vuonna 2022 Euroopan komissio julkaisi ensimmäisen standardointistrategiansa. Strategiassa on tunnustettu eurooppalaisten standardien kyky edistää innovointia, varmistaa tuotteiden laatu ja turvallisuus sekä tehostaa maailmankauppaa.
Eurooppalaisen standardoinnin kehittämiseksi strategiassa on tunnistettu viisi toimenpidekokonaisuutta:
- strategisten standardointitarpeiden ennakointi ja priorisointi
- standardointijärjestelmän yhdenmukaistaminen ja hallinnon kehittäminen
- Euroopan johtoaseman vahvistaminen globaalissa standardoinnissa
- innovaatiotoiminnan tukeminen
- standardointiosaamisen varmistaminen tulevaisuudessa
EU:n standardointistrategian ensimmäisiä toimenpiteitä on ollut eurooppalaista standardointia käsittelevän korkean tason foorumin, High Level Forum, perustaminen. Sen avulla komissio ennakoi tulevia standardointialoitteita ja pyrkii vahvistamaan EU:n asemaa maailmanlaajuisessa standardoinnissa. Suomen HLF:n edustaja tulee työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Miten EU voi vahvistaa standardointia ja kilpailukykyään
Vahvat sisämarkkinat tarvitsevat vahvan eurooppalaisen standardointijärjestelmän. Eurooppalaiset standardointijärjestöt CEN ja CENELEC kehottavatkin EU:ta vahvistamaan kumppanuuttaan Euroopan standardointijärjestelmän kanssa ja sitoutumaan näin sisämarkkinoiden kehittämiseen ja lujittamiseen. CEN ja CENELEC esittävät EU:n toimielimille toimintasuunnitelman, jossa hyödynnetään standardien kykyä vahvistaa Euroopan kehitystä ja kasvua kestävästi EU:n standardointistrategian tavoitteiden mukaisesti.
Vahva ja osallistava eurooppalainen standardointijärjestelmä tukee Euroopan taloutta ja parantaa kaikkien yhteiskunnan jäsenten turvallisuutta ja hyvinvointia. Sen avulla yritykset toimivat tehokkaasti ilman teknisiä esteitä. Sitoutuminen sisämarkkinoiden kehittämiseen vahvistaa Eurooppaa yhtenäisenä taloutena, joka ruokkii kasvua, vahvistaa kuluttajien luottamusta ja edistää vankkaa sääntelykehystä, joka hyödyttää kaikkia sidosryhmiä.
Toimenpide 1
Turvataan vahva markkinavetoinen eurooppalainen, konsensukseen ja vapaaseen osallistumiseen perustuva standardointijärjestelmä, joka on perusta EU:n kilpailukyvyn sekä taloudellisten ja yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamiselle.
Toimenpide 2
Uutta lainsäädäntökehystä pidetään jatkossakin sisämarkkinoiden valttina, ja CENin ja CENELECin kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä järjestelmän suojaamiseksi: yhteistyö tuottaa standardeja, jotka tukevat EU:n poliittisia tavoitteita.
Toimenpide 3
Hyödynnetään järjestelmällisesti kestävän tulevaisuuden standardeja, mikä mahdollistaa nollanettotason tavoitteet ja uusiin energiamuotoihin siirtymisen. Eurooppa pyrkii puhtaan teknologian ja innovaatioiden globaaliin johtoasemaan. Tähän se tarvitsee eurooppalaisen standardointijärjestelmän teknistä ja markkinapohjaista asiantuntemusta. Standardit auttavat luomaan suotuisat olosuhteet uusille innovaatioille ja vauhdittavat energiasiirtymää. Standardit liittyvät suoraan YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin ja auttavat EU:ta saavuttamaan ilmastotavoitteensa.
Toimenpide 4
Hyödynnetään täysipainoisesti eurooppalaisen standardoinnin infrastruktuuria murrosteknologioiden tukemiseksi. Eurooppa näyttää globaalisti esimerkkiä muun muassa tekoälyn, kvanttilaskennan ja kyberuhkilta suojautumisen sääntelyssä. On tärkeää, että Euroopan poliittiset päättäjät hyödyntävät eurooppalaista standardointijärjestelmää: standardointiasiantuntijoiden teknisellä asiantuntemuksella sekä markkinatuntemuksella taataan digitaalisen alan turvallisuus ja yhteentoimivat käytännöt.
Toimenpide 5
Ymmärretään ja hyödynnetään standardien kykyä tukea Euroopan johtavaa asemaa. Kansainvälisen johtoaseman turvaamiseksi standardoinnin, tutkimuksen ja koulutuksen välistä suhdetta on vahvistettava. Standardoinnin avulla Eurooppa on kansainvälinen johtaja sellaisilla strategisilla alueilla kuten polttokennoteknologia, kiertotalous, kyberturvallisuus, kvanttiteknologia sekä erikoismetallit ja mineraalit. Eurooppalaiset standardit ovat keskeinen väline kauppaneuvottelujen edistämiseen muiden maailman alueiden kanssa, ja niitä tulee hyödyntää täysipainoisesti eurooppalaisissa kauppa-aloitteissa, kuten vapaakauppasopimuksissa ja digitaalisissa kumppanuussopimuksissa.
Toimenpide 6
Hyödynnetään tutkimustoiminnan saavutuksia standardien avulla. Standardit auttavat tutkijoita viemään innovaatioitaan ja tieteellisiä tuloksiaan markkinoille. Tiede ja standardointi tulisikin yhdistää ja standardointi sisällyttää järjestelmällisesti kaikkiin tutkimusalueisiin ja tutkimuksen puiteohjelmiin.
- Vuonna 2023 komissio julkaisi suosituksensa standardointia eurooppalaisella tutkimusalueella koskevista käytännesäännöistä, jotka auttavat onnistuneesti yhdistämään TKI-toiminnan ja standardoinnin. Säännöissä yksilöidään hyviä käytäntöjä ja käsitellään tutkimus- ja innovointitoimia teknologia-alasta riippumatta.
- Käytännesäännöt kohdistuvat tutkimus- ja innovointialan toimijoihin monilla eri tasoilla terminologioista ja konsepteista testauksen kautta yhteentoimivuuteen ja suorituskykyyn.
- Käytännesäännöt on kehitetty yhdessä monien eri sidosryhmien kanssa. Ne tukevat tutkimustulosten markkinoille saattamista ja auttavat vauhdittamaan uusien teknologioiden käyttöönottoa, mikä on erittäin tärkeää nykyisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamiseksi.
Lue myös eurooppalaisen standardoinnin paneelitutkimuksesta (European Standardisation Panel Survey, ESPS), joka tarjoaa tiekartan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan hyödyntämiseksi standardoinnissa.
Toimenpide 7
Lisätään tietoa eurooppalaisesta standardoinnista ja kehitetään standardointiosaamista. Jotta eurooppalaisen standardoinnin saavuttama asema ja menestys pitkällä aikavälillä voidaan taata, tulevaisuuden standardointiosaajien joukkoa täytyy kasvattaa korkeakouluissa, ammatillisissa oppilaitoksissa ja elinikäisen oppimisen ohjelmissa. Myös standardoinnin korkean tason foorumi pyrkii tarjoamaan opiskelijoille ja opettajille tarvittavat tiedot, jotta Euroopan taloutta edistämään saadaan tuhansia uusia standardoinnin asiantuntijoita seuraavien vuosikymmenten aikana.
Standardointia Suomessa jo 100 vuotta
Standardoinnilla on Suomessa pitkä historia. Nykyisenkaltainen standardointi alkoi täällä vuonna 1924, kun Suomen Standardisoimislautakunta perustettiin. Siitä lähtien SFS on huolehtinut siitä, että suomalaiset voivat osallistua standardointiin ja Suomessa on saatavilla aikaansa seuraava standardien kokoelma.
Suomi on pieni maa, mutta aktiivinen osallistuminen standardointiin vahvistaa kansainvälistä kilpailukykyämme ja kasvattaa vaikutusvaltaamme globaalisti. Määrätietoisen ja strategisen standardoinnin merkitys on Suomessa tunnistettu: vuonna 2023 hallitusohjelmaan kirjattiin, että Suomeen laaditaan kansallinen standardointistrategia. Esimerkiksi Ruotsilla on ollut oma standardointistrategiansa jo vuodesta 2015. Helmikuussa 2022 EU julkaisi ensimmäisen standardointistrategiansa ja Yhdysvallat julkaisi kriittisten teknologioiden standardointistrategian toukokuussa 2023. Edellä mainitut strategiat ovat hyviä esimerkkejä siitä kuinka valtio voi tukea markkinalähtöistä standardointia ja siten edistää omaa kilpailukykyään.
Standardeista tutkittua
Standardeilla on tutkitusti vaikutuksia muun muassa työn tuottavuuteen, innovaatioihin, yhteiskunnallisiin muutoksiin ja kilpailukykyyn. Hyödyt ulottuvat yrityksistä yhteiskuntaan ja yksittäiseen kuluttajaan. Esimerkiksi Pohjoismaissa ja Alankomaissa standardointi on vuosina 1970–2019 ollut sidoksissa 25 prosenttiin työn tuottavuuden kasvusta, selviää vuonna 2023 julkaistusta tutkimuksesta Macroeconomic Benefits of Standardisation.
Tutkimustoiminnan integrointi standardointiprosesseihin on tärkeää, jotta standardit pysyvät mukana tieteellisessä ja teknologisessa kehityksessä. Fraunhofer-instituutti laati yhdessä Berliinin teknillisen yliopiston innovaatiotalouden laitoksen kanssa eurooppalaisen standardoinnin paneelitutkimuksen (European Standardisation Panel Survey, ESPS), jonka loppuraportin Euroopan komissio julkaisi keväällä 2024. Se tarjoaa suosituksia ja tiekartan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan hyödyntämiseksi standardoinnissa. Euroopan kilpailukyvyn vahvistamiseksi tarvitaan tiiviimpää yhteistyötä standardointi- ja tutkimusorganisaatioiden, teollisuuden, korkeakoulujen, päättäjien ja tutkimusrahoittajien välillä.
Eurooppalaisen standardoinnin paneelitutkimusta syvennetään Suomessa kansallisesti Business Finlandin rahoittamalla kaksivuotisella hankkeella (StandardEdge). Sen tarkoituksena on laajentaa tutkimusta myös aineettomiin oikeuksiin.
Tutustu tarkemmin tutkimuksiin standardien taloudellisista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista.