Tietoa standardeista kuntatoimijoille

Standardi – mikä ja miksi?

Mitä ne standardit oikein ovat, ja miksi niitä kannattaisi käyttää kunnissa? Muun muassa näihin kysymyksiin vastasivat SFS:n Elina Huttunen ja Karina Vikman tietoiskussamme, jonka pidimme Kuntamarkkinoilla 19.9.2022.

Parempaa johtamista

Kunnat ja kaupungit, kuten mitkä tahansa organisaatiot, voivat suunnitella, kehittää ja ohjata toimintaansa yhtenäisellä tavalla johtamisjärjestelmän avulla. Usein johtamisjärjestelmän luomiseen käyetään johtamisen standardeja, jotka jakautuvat lukuisille eri aihealueille – johtamisen standardeja on moniin tarpeisiin.

Standardeilla saat johtamiseen kunnassasi läpinäkyvyyttä, tehokkuutta ja järjestelmällisyyttä. Ota johtamisen standardit työkaluiksi toimivamman ja tehokkaammam kunnan johtamiseen!

Lue lisää ja katso video johtamisen standardeista.

Kemin kaupungilla on käytössään ympäristöjohtamisen standardi ISO 14001. Kemi on saanut standardista apua kestävän kehityksen edistämisen lisäksi kunnan muidenkin toimintojen kehittämiseen. Tästä voit lukea lisää tämän sivun osiossa Kestävyydestä hyvinvointia ja vetovoimaa kuntiin. Tutustu myös case Kemiin.

Eija Kinnunen Kemin kaupungista jakoi ympäristöstandardin käyttökokemuksia tietoiskussamme Kuntamarkkinoilla 15.9.2022. Samassa tietoiskussa Katri Mannermaa Satakunnan sairaanhoitopiiristä kertoi työterveys- ja työturvallisuusjohtamisen kehittämisestä standardin avulla.

Standardeista apua julkisiin hankintoihin

Julkisia hankintoja säädellään hankintalaissa, joka perustuu EU-direktiiviin. Lailla pyritään tehostamaan julkisten varojen käyttöä, edistämään laadukkaiden, innovatiivisten ja kestävien hankintojen tekemistä sekä turvaamaan tasapuolinen tarjouskilpailu.

Julkisten hankintaprosessien tyypillisin virhe koskee vertailuperusteiden asettamista tarjouspyynnöissä (Hankintaprosessien virheet markkinaoikeudessa 2017–2019). Tarjoajat eivät ilmoitettujen vertailuperusteiden perusteella aina pysty arvioimaan, miten tarjouksia tullaan vertailemaan.

Standardeja voi käyttää hankintakohteen määrittelyssä niin tarjouspyynnöissä kuin tarjouksissa. Niillä hankintayksikön on helppo kuvata hankinnan kohdetta ja tarjoajan ymmärtää siihen liitetyt vaatimukset. Standardit tuovat selkeyttä, yhdenmukaisuutta ja sujuvuutta hankintaprosesseihin. Ne lisäävät läpinäkyvyyttä, vähentävät virheitä ja säästävät sekä aikaa että rahaa.

Standardit tuovat selkeyttä, yhdenmukaisuutta ja sujuvuutta hankintaprosesseihin. Ne lisäävät läpinäkyvyyttä, vähentävät virheitä ja säästävät sekä aikaa että rahaa.

Suomessa tehdään julkisia hankintoja noin 47 miljardilla eurolla vuodessa. Tästä kuntien ja kuntayhtymien osuus on 2/3. Ei ole samantekevää, mihin tämä veroilla kerätty valtava rahasumma menee. Hankinnat ovat osa johtamista ja strategisia valintoja – mitä hankintoja päätetään tehdä ja millaisia vaikutuksia niillä on?

Hankintalain mukaan julkisissa hankinnoissa on pyrittävä ottamaan huomioon ympäristö- ja sosiaaliset näkökulmat. Standardien avulla on mahdollista huomioida hankintojen vastuullisuus ja kestävän kehityksen mukaisuus. Standardit myös varmistavat kuntalaisille tarjottujen tuotteiden ja palvelujen turvallisuuden ja laadun.

Standardien avulla on mahdollista huomioida hankintojen vastuullisuus ja kestävän kehityksen mukaisuus. Standardit myös varmistavat kuntalaisille tarjottujen tuotteiden ja palvelujen turvallisuuden ja laadun.

Standardoinnin asiantuntijoiden ja julkisista hankinnoista vastaavien tahojen välille tarvitaan yhteistyötä, jotta hankinta-ammattilaisten tieto standardeista ja niiden merkityksestä kasvaa ja hyödyttää heitä työssään.

Tutustu eri alojen standardeihin sivustomme lisäksi verkkokaupassamme, joka on myös standardien suomalainen tietokanta. Verkkokaupassamme voit muun muassa tarkastella standardien soveltuvuusalueita ja sisällysluetteloita.

Lue myös:

Standardit ovat vastuullisuuden työkaluja

Työkaluja sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen

Laatua ja turvallisuutta terveyspalveluihin

Standardien avulla terveyspalvelujen tarjoaja voi arvioida palvelujensa ja toimintansa laatua ja turvallisuutta. Standardit ovat työkaluja, joilla palveluja voidaan kehittää ja näin varmistaa niiden laadukkuus. Standardit tehostavat toimintaa ja mahdollistavat myös terveyspalvelujen laadun vertailun.

Terveydenhuoltoalalla on paljon erilaisia standardeja. Ne käsittelevät muun muassa lääkintätiloja, sairaalatarvikkeita, apuvälineitä ja lääkinnällisiä laitteita. Tutustu alan standardeihin verkkokaupassamme.

Standardeilla apua ikääntyvän väestön tarpeisiin

Väestön ikääntymiseen liittyy monenlaisia haasteita, joihin löytyy ratkaisuja standardeista. Ikääntyminen lisää vanhusten palvelujen tarvetta. Suomessa vanhusten palveluja säädellään lailla ja ohjataan laatusuosituksella. Apua ja ohjeita ikääntyneiden hoidon ja huolenpidon eri osa-alueille saa myös julkaisusta CEN/TS 17500 Ikääntyneiden hoidon ja huolenpidon laatu.

Samalla kun väestö vanhenee, työikäisten määrä vähenee. Ikääntyvän työvoiman haasteisiin ja työvoimapulaan voi hakea apua standardeista. Ne antavat ohjeita ikäystävällisten työolojen luomiseen ja ikääntyneiden työllisyysmahdollisuuksien edistämiseen (ISO 25550). Väestön vanheneminen johtaa siihen, että työelämässä on koko ajan enemmän myös omaishoitajina toimivia ihmisiä. Standardeista organisaatiot saavat apua ja ohjeita siihen, miten voivat huomioida ja tukea omaishoitajina toimivia työntekijöitään (ISO 25551).

Erilaiset teknologiaratkaisut voivat mahdollistaa vanhusten itsenäisemmän elämän ja asumisen kotona pidempään ja näin vähentää hoitoalan kuormitusta. Teknologioiden turvallisuus, yhteensopivuus ja tietoturva ovat äärimmäisen tärkeitä. Kaikkiin näihin voidaan vaikuttaa standardeilla.

Tutustu myös näihin:

• Sosiaali- ja terveydenhuoltoala
• Standardeista ratkaisuja väestön ikääntymisen haasteisiin
• Väestön vanheneminen haastaa työelämää – standardeista apua työnantajille ja päättäjille
• Standardit valtaavat alaa terveydenhuollon tietotekniikassa
• Tays Sydänsairaala ensimmäinen terveydenhuollon laatusertifikaatin saanut julkisomisteinen sairaala 
• Tutustu potilaskeskeisen ja asiakaslähtöisen hoidon minimivaatimuksiin
• Miten arvioida terveyspalvelujen laatua ja lisätä alan vetovoimaa?

Standardeilla voidaan laskea jätehuollon kustannuksia

Kunnat vastaavat kotitalouksien jätehuollosta. Lisäksi ne huolehtivat julkisen palvelutoiminnan, sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä koulutustoiminnan yhdyskuntajätteistä. Kunnilla on myös toissijainen vastuu elinkeinoelämän jätteistä, mikäli palvelua ei ole kohtuudella saatavilla markkinoilta.

Kuntien jätehuoltoa varten perustetut jätelaitokset ostavat tarvitsemansa palvelut yksityisiltä yrityksiltä kilpailuttamalla ne julkisina hankintoina. Kilpailutuksissa kannattaa hyödyntää standardeja, joissa esitetään vaatimuksia jäteautoille ja -astioille. Näin ei tarvitse itse tarkemmin määritellä välineistöä – tiedot löytyvät standardeista.

Standardit seuraavat alan viimeisintä kehitystä. Tekniikan ja tietojärjestelmien kehittyessä on jätehuollon standardeihin lisätty muun muassa jätteen pinnan korkeuden seurantaa. Kun jäteastia tyhjennetään vasta kun se on täynnä, säästyy kustannuksia. Standardeilla halutaan vaikuttaa myös jäteautojen energiankulutukseen ja täten kustannuksiin ja ympäristövaikutuksiin.

Jätteenkuljetukselle on suunniteltu myös eurooppalaista palvelustandardia. Yhteisen standardin valmistelu on kuitenkin ollut haasteellista, sillä jätehuollon lainsäädännössä ja käytännöissä on eroja Euroopan eri maiden välillä.

Kestävyydestä hyvinvointia ja vetovoimaa kuntiin

Hyvinvointia kestävän kaupunkikehityksen standardoinnilla

Kaupungeissa asuvien osuus kasvaa huimaa vauhtia kaikkialla maailmassa. Se asettaa haasteita niin sosiaaliselle kuin ekologiselle kestävyydelle. Kaupungistumiseen tarvitaan kestäviä ratkaisuja, joilla pystytään tukemaan kaupungeissa asuvien elämänlaatua sekä elinympäristön turvallisuutta ja sujuvuutta.

Kestävän kaupunkikehityksen standardoinnin tavoitteena on edistää niin kaupunki- kuin maaseutualueidenkin elinvoimaisuutta, kestävää kasvua ja asukkaiden hyvinvointia. Pyrkimys on edistää vähähiilisiä, älykkäitä ja innovatiivisia ratkaisuja esimerkiksi energian käytössä, talotekniikassa ja liikenteessä. Standardeilla kehitetään malleja, työkaluja ja tekniikoita, jotka edistävät kestävän kehityksen toteutumista kaupunkien ja kuntien kaikessa toiminnassa.

Standardit palvelevat kaupunkeja, kuntia sekä alue- ja paikallishallintoa johtamisessa, suunnittelussa, päätöksenteossa ja toiminnan arvioinnissa. Yhteistyöllä laadituilla standardeilla voidaan edistää hyvien toimintamallien ja käytäntöjen levittämistä ja monistamista.

Kestävää kaupunkikehitystä on standardoitu globaalisti jo usean vuoden ajan. Alan eurooppalainen standardointi käynnistyi vuonna 2020.

Lisätietoja

Sari Sahlberg

Standardoinnin asiantuntija

Soita: +358 50 361 6249

Viesti: sari.sahlberg@sfs.fi

Lue lisää:

• Kestävä kaupunkikehitys on elintärkeää, myös Suomessa
• Miten voin osallistua standardointiin?

Ympäristöstandardista apua kestävän kehityksen lisäksi kunnan toimintojen kehittämiseen

Kaupunkien ja kuntien rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa on merkittävä. Monet ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimet tehdään kunnissa. Kuntien ilmasto- ja ympäristötyöllä on myös suuri vaikutus asukkaisiin ja sidosryhmiin. Ympäristötyö on mainetyötä, joka lisää kunnan veto- ja elinvoimaisuutta.

Ympäristötyössä johtaminen on avainasemassa: ympäristötoimien tulee sisältyä niin kunnan strategiaan kuin talousarvioonkin. Ympäristötyöhön on panostettava, mutta sillä saavutetaan myös säästöjä. Työn tavoitteita on hyvä pilkkoa pienemmiksi välitavoitteiksi, kuten Kemi on tehnyt hyödyntäessään ympäristöstandardia kestävän kehityksen edistämisessä.

Kemin kaupunki on käyttänyt ympäristötyönsä tukena ympäristöasioiden hallinnan standardia ISO 14001. Kaupunki on saanut myös sertifikaatin standardin vaatimukset täyttävästä toiminnasta. Ympäristötyön edistämisen lisäksi standardin käyttö on kehittänyt kaupungin hallinnollisia toimintoja.

Tietoturva ja tietosuoja kuntoon standardeilla

Digitaalisessa toimintaympäristössä on riskejä ja uhkia, jotka voivat kohdistua siellä tapahtuvaan toimintaan tai tietoaineistoihin, kuten henkilötietoihin.

Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä selvitti vuosien 2020 ja 2021 vaihteessa tietoturvan ja tietosuojan parantamista yhteiskunnan kriittisillä toimialoilla, joita ovat terveydenhuolto, rahoitusmarkkinat, energia- ja vesihuolto, liikenne sekä digitaalinen infrastruktuuri. Tarkastelussa olivat myös julkisen hallinnon merkittävät kriittiset tietojärjestelmät (pl. turvallisuusviranomaisten verkot ja järjestelmät).

Selvitykseen perustuen valtioneuvosto vahvisti kesäkuussa 2021 periaatepäätöksen, jonka mukaan kriittisten toimialojen suurimpien ja yhteiskunnan keskeisten toimintojen kannalta merkittävimpien toimijoiden tulee osoittaa käyttävänsä tietoturvallisuuden hallintajärjestelmää ISO/IEC 27001-sertifioinnilla tai sitä vastaavalla yleiseen tietoturvastandardiin perustuvalla sertifioinnilla vuoden 2025 loppuun mennessä. Kyseessä olevat toimijat määritellään sektorikohtaisesti toimenpiteen täytäntöönpanovaiheessa.

Onnistunut ja hallittu tietoturva parantaa organisaatioiden toiminnan jatkuvuutta, kustannustehokkuutta ja kilpailukykyä. ISO/IEC 27001 -standardi on työkalu tietoturvallisuuden hallintajärjestelmän luomiseen ja sen jatkuvaan parantamiseen. Tietoturvassa on kyse ennen kaikkea toimintamalleista. Standardi tukee ja edistää tietoturvan johtamista kaikissa organisaatioissa, ja sen avulla kuntaan tai mihin tahansa organisaatioon voidaan kehittää toimiva tietoturvakulttuuri. Tämä on tärkeää, sillä tietoturva-asioita ei pidä eikä voi kokonaan ulkoistaa organisaation ulkopuoliselle taholle.

Jyrki Lahnalahti Kiwa Inspectasta ja Elina Huttunen SFS:stä keskustelivat tietoturvasta tietoiskussamme Kuntamarkkinoilla 15.9.2022.

Lue lisää:

• ISO/IEC 27000 Tietoturvallisuuden standardisarja
• Tieto- ja viestintätekniikka
• Tietoturvallisuus ja tietosuoja terveydenhuollossa
• Standardeilla kyberhyökkäyksiä vastaan
• Tietoturva nousee toimintakulttuurista

Lisätietoja

Meri Valtiala

Standardoinnin asiantuntija

Soita: +358 50 5634 356

Viesti: meri.valtiala@sfs.fi

Varaudu riskeihin ja häiriötilanteisiin

Pandemiat, luonnon ääri-ilmiöt, kyberhyökkäykset, terrorismi – erilaiset uhkat ja epävarmuustekijät lisääntyvät, ja ne vaikuttavat kaikkien organisaatioiden, niin yritysten kuin kuntienkin toimintaan. Kunnilla on vastuu asukkaidensa hyvinvoinnista ja peruspalveluista. Veden- ja lämmönjakelun, jätehuollon, sote-palveluiden tai koulutuksen järjestämisen pitää toimia kaikissa tilanteissa ja olosuhteissa. Kunnat ylläpitävät osaltaan yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta.

Varautumalla ennalta häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin on niistä toipuminen nopeampaa ja vahingot ja kustannukset pienempiä. 

Varautumisen perustana voi käyttää jatkuvuuden hallintajärjestelmää. Jatkuvuudenhallinta tarkoittaa sitä, että kunnassa tunnistetaan sen toiminnan riskit, uhkat, häiriötilanteet ja riippuvuudet. Hallintajärjestelmän avulla kunnassa pystytään arvioimaan uhkien vaikutukset ja suunnittelemaan ja toteuttamaan toimintatavat häiriötilanteiden varalle. Näin toiminnan jatkaminen tilanteesta huolimatta on mahdollista. 

Hallintajärjestelmän rakentamisessa ja toteuttamisessa auttaa ISO 22301 Jatkuvuudenhallintajärjestelmä. Erilaisten riskien hallintaan saa apua standardista ISO 31000 Riskienhallintaohjeet

Tutustu myös näihin:

• Yhteiskunnan turvallisuus
• Turvallisuutta standardeista
• Turvallisuusyhteistyötä ja kriisinkestävyyttä standardeilla
• Olemmeko valmiita kohtaamaan meitä uhkaavia riskejä?

Lisätietoja

Janne Kalli

Johtava standardoinnin asiantuntija

Soita: +358 44 050 0439

Viesti: janne.kalli@sfs.fi

Turvallisuutta liikunta- ja leikkipaikoille

Kuntalaisten on voitava liikkua ja toimia turvallisesti urheilu-, ulkoilu- ja leikkipaikoilla. Turvallisuudesta määrätään laissa, jonka toteutumisesta kunnan liikunta- ja leikkipaikoilla vastaa kunta.

Standardit auttavat täyttämään lainsäädännön vaatimukset. Niitä kannattaa hyödyntää leikki- ja liikuntapaikkojen suunnittelun ja rakentamisen lisäksi huollossa sekä puhtaanapidossa. Standardit on hyvä ottaa huomioon myös hankintojen yhteydessä vaatimusmäärittelyissä ja urakoitsijan tai laitetoimittajan valinnassa.

Standardeja on laadittu muun muassa leikkikenttävälineille, niiden materiaaleille ja testausmenetelmille, urheilukatsomoille, parkour- ja skeittialueille, uimahalleille, urheilukentille, liikuntahallien pintarakenteille ja tekonurmille. Myös erilaisia ulkoilualueille ja liikuntapaikoille luotuja opastus-, ohjaus- ja kieltomerkkejä on standardoitu. Merkit kertovat kaikenkielisille selkeästi ja ymmärrettävästi yhteisistä toimintatavoista ulkoilualueilla.

Lue lisää:

Standardit – työkaluja turvallisten liikunta- ja leikkipaikkojen sekä laadukkaiden palvelujen rakentamiseen ja tuottamiseen

Standardit lisäävät liikunta- ja leikkipaikkojen turvallisuutta

Standardi avuksi kuntokeskusten infektiontorjuntaan

Sujuvaa yhdessäoloa ulkoilualueilla

Osallistu, vaikuta ja hyödy 

Standardointi tarjoaa erinomaisen alustan, missä eri sidosryhmät voivat kehittää yhteisiä, yli sektorirajojen meneviä innovatiivisia ratkaisuja erilaisiin ongelmiin. Standardointi on yhteisten pelisääntöjen ja parhaiden käytäntöjen luomista. Suomessa seurataan eurooppalaista ja globaalia standardointityötä ja osallistutaan standardien laadintaan ja kommentointiin. Tarvittaessa tehdään myös suomalaisia standardeja.

Standardointityöhön osallistumalla pysyt parhaiten ajan tasalla oman aihealueesi kehityssuunnista ja niihin vaikuttavista standardeista. Näin pystyt hyvissä ajoin huomioimaan ne omissa suunnitelmissasi ja toiminnassasi.

Lue lisää, miten voit osallistua standardointiin ja miksi se kannattaa.